Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Jyväskylän yliopisto juhlii Minna Canthia

"Elämä on taistelua, ihanaa taistelua", sanoo Minna Canth tämän päivän Minnoille. Ruusu heille kaikille! Yksi heistä on kansanedustaja Tuula Peltonen, joka puhuu tuntijakouudistuksesta Jyväskylän yliopiston päärekannuksessa tänään. Tuula kirjoittaa tänään näin.

 

Koulu uudistuu -seminaari Jyväskylän yliopistossa (Seminaarinmäki, Päärakennus, C 4)
19.3.2012 klo 12.00-16.30 Vapaa pääsy

Koulu, oppiminen ja tuntijako uudistuvat. Millaisia ne ovat tänään,
entä huomenna? Yleisötilaisuuden järjestäjät kutsuvat opiskelijoita,
opettajia, tutkijoita, päättäjiä ja kaikkia muitakin aiheesta
kiinnostuneita kuuntelemaan ja keskustelelemaan näistä kysymyksistä.
Myös siitä, kannattaisiko kirjallisuuden tunteja lisätä meillä
tasolle, jolla ne ovat muualla Euroopassa. – Onko tuntijakouudistus vuoden vedätys?

Alustajina JKL:n koulutuskuntayhtymästä Antti Rastela, FT Kirsi Pohjola, kansaned. Tuula Peltonen, prof. Kimmo Suomi, prof. Eira Korpinen, dos. Katriina Kajannes

Järjestäjinä JY, OKL, KTL, Keski-Suomen kulttuuriyhdistys, Lassi
Nummen seura, Suomen sana ja Keijo Siekkinen -seura
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/03/tapahtuma-2012-03-06-13-25-52-409914

 

---

 

Häkellyttävää, miten ajankohtaisia Canthin aatteet ovat. TYÖTÄ KAIKILLE ja OIKEUDENMUKAISUUS ovat ne kaksi asiaa, joiden puolesta Canth taisteli tuotannossaan ja elämässään. Naisasia, sukupuolten tasavertaisuus ja oikeus työhön olivat hänellä osa laajempaa kokonaisuutta, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.

Tasa-arvo tarkoittaa siis Minna Canthin tuotannossa kaikkea ihmisten yhdenvertaisuutta. Se merkitsee hänelle niitä asioita, jotka myöhemmin nimettiin ihmisoikeuksiksi ja kirjattiin ihmisoikeuksien julistukseen. Naisasiassakin on siis puhe ihmisyydestä: jokaisella on syntyperästä, varallisuudesta, iästä ja sukupuolesta riippumaton oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Canth oli näiden asioiden edistäjänä ja kaunokirjailijana uranuurtaja. Hänet tekee ajankohtaiseksi näiden pyrkimysten päivänpolttavuus: ne eivät ole vieläkään toteutuneet; viime aikoina niiden toteutuminen on siirtynyt yhä kauemmas tulevaisuuteen. Eriarvoisuus on riehahtanut meillä kasvuun, jota arkkipiispa sanoo länsimaitten nopeimmaksi. Hallitus on unohtanut maan lähes miljoona köyhää; pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen lisääntyvät. Canthin työtä on siis jatkettava.

Canth kirjoittaa tasa-arvosta ja naisen osasta räväkästi ja radikaalisti. On kuitenkin yllättävää, että hänen kannanottonsa elävät tässä päivässä. Toriturinassa, blogikeskustelussa ja mediassa käytetään sanontoja ja perusteluja, joita jo hän käytti. Hänen kaunokirjalliset teemansa ovat kuin tästä päivästä:

  • naisen alistettu asema,
  • eriarvoisuus,
  • yhteiskunnan kovaosaiset,
  • kaksinaismoraali,
  • miehiset arvot,
  • oman edun tavoittelu,
  • rahavalta,
  • kasvatus/koulupolitiikka ja sen ongelmat,
  • köyhyys, sen syyt ja poistaminen,
  • terveyshuolto,
  • sukupuolisuus,
  • perheen salattu pimeä puoli,
  • väkivalta (myös naisen väkivaltaisuus ja yhteiskunnan rakenteellinen v.) …

Minna Canth kannattaa yhdenvertaisuutta ja ajatuksen- ja valinnanvapautta. Hänellä on päämääränä yhteiskunta, jossa jokainen saa niin paljon koulutusta kuin haluaa ja tarvitsee. Jokaisella pitää myös olla oikeus työhön, kunnollisiin työoloihin ja kelvolliseen palkkaan. Canth kannattaa vapaata, kriittistä tiedonvälitystä ja monipuolista lehdistöä. Hän arvostelee ihmisen ja yhteiskunnan jämähtämistä paikoilleen, todellisuutta vastaamattoman tiedon levittämistä ja sitä että ihmisen ei anneta kehittyä sellaiseksi, mihin hänessä olisi synnynnäinen mahdollisuus.

Kirjeistä ja lehtikirjoituksista voi seurata Canthin ajattelun kehitystä. Tässä yksi hänen kannanottonsa: 

Valvoja, joka syntyi 1880 ns. dosenttien lehdeksi, oli yksi Minna Canthin julkaisukanava. Päätoimittaja E. G. Palmén pyysi hänet sen avustajaksi. Canth kirjoitti julkaisuun naiskysymyksestä ja yhteiskunnan vääryyksistä. Hän kertoi näkemyksistään myös kirjeissään Palménille ja Kaarlo Bergbomille.

 

  • ... tunsin vihdoinkin vapautuneeni niistä ennakkoluuloista, jotka olivat pitäneet sieluani kahleissaan ja kuormittaneet omaatuntoani kaikenlaisella sekasotkulla. Ja minussa syttyi taaskin uudistusinto. Kirjoitin 'Työmiehen vaimon', missä ruoskin häikäilemättä kaikkia lain ja asetusten naista kohtaan sisältämiä vääryyksiä, nurinkurisia uskonnollisia käsitteitä, miesten juopottelua ja kevytmielisyyttä, naisten tyhmyyttä, pinnallisuutta ja ennakkoluuloisuutta, lyhyesti sanoen kaikkea pahaa ja hullua, mitä maailmasta löysin.

 

  • Aikomuksenne antaa naisille tilaisuutta julkisen sanan vaihtoon arvoisassa aikakauslehdessänne on herättänyt meissä suurinta kiitollisuutta. Naiskysymykselle maassamme se on verrattomaksi eduksi, varsinkin kuin vastaiseksi näyttää olevan mahdotointa saada omaa lehteä toimeen. Ja nykyisissä suhteissa kenties onkin parempi, että asiaa aluksi ajetaan ennen tunnetussa ja arvossa pidetyssä lehdessä, sillä nuoren vesan pian surmaisi tuo kova vastarinta, jolla naisten pyrintöjä maassamme on koetettu ehkäistä, ja josta ei todella tiedä, kuuluuko se tuohon vanhaan sivistyssuuntaan, joka kerskailee humanismillaan ja toleranssillaan, vaiko tuohon uuteen, jonka lippuun on kirjoitettu sanat: 'vapaus' ja 'tasa-arvoisuus'. (Kirjeet 115-126).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyllä nuo juhlapäivät voisi päivittää. Tämä yksi noista ajanhaireista...

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Sitäpä tässä juuri tehdään Seminaarinmäellä, jossa Minna Canth opiskeli, kirjoitti ja herätti pahennusta. Hänen päiväänsä ajankohtaistetaan tuomalla esille kaikkea sitä mitä hän ajoi mutta mikä ei ole vieläkään toteutunut.

Lisäksi on esillä mm. tuntijakouudistus.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset