Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Miksi kadehdit ja vihaat köyhää ja työtöntä?

Puuseppä kutsui väheksymänsä vävykokelaan antamaan työnäytettä hänen silmiensä alla. Kun erinomainen näyte alkoi valmistua, ovi sulkeutui vävyn edessä eikä hän päässyt  viimeistelemään työtä. Kateus se kalatkin vedestä vie.

Joka tahtoo olla suurin, olkoon kaikkien palvelija. Miksi suomalainen kadehtii alempaansa, joka on henkisesti, moraalisesti ja taidoiltaan häntä ylempänä?

Harvinainen löytö: uusi erinomainen blogi. Pasi Lyytikäinen kirjoittaa:

  • Yhtä outoa piirrettä yhteiskunnassamme olen pohtinut paljon: Miksi muuten kadehdimme tai vihaamme niitä joilla menee huonosti? Kadehdimme henkihieverissä olevia juoppoja vain sen takia, että he saavat kuukaudessa muutaman hassun satasen yhteiskunnalta. Vihaamme romanikerjäläistä, joka istuu hiljaa sateessa kuukausitolkulla pahvimuki kädessä. Kadehdimme työtöntä työnhakijaa, joka joutuu elämään minimirahalla. Miksi? Koska meidän oma moraalimme on niin surkea, että mahdollisuuden sattuessa saattaisimme käyttää järjestelmää hyväksi. Tiedostamme tämän ja ajattelemme kaikkien muidenkin olevan tällaisia.

Kun kaikkien palvelija on kohdellut toista suomalaista erityisen jalosti, tämä kiittää jollakin jopa hänelle poikkeuksellisen törkeällä tavalla. Juuri siksi meillä on niin paljon työttömiä ja köyhiä: useimmat heistä on tahallaan sysätty gettoonsa. Kateudesta. Heidän nousunsa sieltä estetään yhä uudelleen. Kateudesta ja vihasta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Ilpon blogiin kommentiksi:

Ihmisellä on usein monta unta sisäkkäin. Siinä on sitten kysymyksenä, mihin niistä hän "herää" eli siirtyy.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tai ehkä se on pelko siitä, että ne asiat, joita arvostaa ja joiden eteen näkee vaivaa, eivät olekaan niin merkityksellisiä. Että elämä ei ole mahdotonta ilman mitään niistä. Ehkä haluamme nähdä ihmisteni, joila ei ole samoja asioita ja arvoja elämässään kuin meillä, kärsivän. Ehkä siten sillä kaikella on joku syy. Sitten kun se ei olekaan kärsimystä tai joku pyrkii aktiivisesti sitä tekemään siedettävämmäksi, koemme sen hyökkäyksenä identiteettiämme ja arvojamme kohtaan.

Jos pysähtyisimme tarkkailemaan, mikä se on, mikä toisessa niin kovasti ärsyttää, saattaisimme oppia itsestämme uusia asioita.

Jouni Haimi

Hei itse en näe mitään kedehtimista missään työttömässä joten tuollainen väite kertoo ... niin mistä?ehkäpä joku työtön yrittää tuolla kuvitelmalla jotenkin paikata oloaan ....mutta kysymys kuuluu mitä kadehtimta työtömässä olisi?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Juutalaiset tulivat työttömiksi, kun heidät heitettiin duunista gettoon j u u t a l a i s u u t e n s a takia. Siinä vapautui monta työpaikkaa arjalaisille.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vaikka ei sempuoleen, kun juutalaiset olivat omalla rahallaan maksaneet junamatkan leiriin, portilla odotti jako kahteen ja rivit suoriksi: duuniin, uuniin, duuniin, uuniin. Mutta se oli vapaaehtoistyötä, joka korkeintaan ironisessa merkityksessä teki vapaaksi.

Myöhemmin he maksoivat matkansa pois - savuna ilmaan - hiuksillaan, kultahampaillaan jne.

Kaikki se on maksettava, eikös juu.

Jouni Haimi

No jaa voit toki verrata juutalaisia ja työttömiä toisiinsa jos lohduttaa....

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Otsikossasi oletat, että todellakin kadehdin ja vihaan köyhää ja työtöntä. Miten perustelet tuon käsityksesi?

Samalla voinet itsekin vastata omaa kysymykseesi: mistä omat kateuden ja vihan tunteesi syntyvät?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Pasi Lyytikäinen kirjoittaa:

"Yhtä outoa piirrettä yhteiskunnassamme olen pohtinut paljon: Miksi muuten kadehdimme tai vihaamme niitä joilla menee huonosti? Kadehdimme henkihieverissä olevia juoppoja vain sen takia, että he saavat kuukaudessa muutaman hassun satasen yhteiskunnalta. Vihaamme romanikerjäläistä, joka istuu hiljaa sateessa kuukausitolkulla pahvimuki kädessä. Kadehdimme työtöntä työnhakijaa, joka joutuu elämään minimirahalla. Miksi? Koska meidän oma moraalimme on niin surkea, että mahdollisuuden sattuessa saattaisimme käyttää järjestelmää hyväksi. Tiedostamme tämän ja ajattelemme kaikkien muidenkin olevan tällaisia."

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kokolle tarkemmin:

Aalto-yliopistossa hyväksytyssä tutkielmassa osoitetaan, mitä työttömistä kirjoitetaan US:n blogiossa. Lähteenä ovat mm. tämän blogin kommentit. Tutkielma osoittaa työttömiin kohdistuvan jatkuvan ja aiheettoman, yleistävän ja kaunaisen syyttelyn. Nimimerkki Kokolle vielä, että tutkielmassa ei havaita minussa kaunaisuutta eikä vihaa. Tutkielman kirjoittaja kertoo huomanneensa, että vain kerran on kommenteissa työttömistä kirjoitettu lyhyesti neutraaliin sävyyn - tyyliin, että he ovat ihan tavallisia ihmisiä.

Työttömiä aiheettoman kielteisesti leimaavaa puhetta tutkielman laatija havaitsee myös lehdissä ja viranomaispuheessa. Kun hän tarkasti analysoi sitä, se osoittautuu kauttaaltaan jo lähtökohdissaan työttömiä mustaavaksi.

Kyseinen tutkielma ei suinkaan ole ainoa työttömiin kohdistuvia puheita ja asenteita koskeva selvitys, joka on päätynyt samanlaisiin tuloksiin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kysymys olikin siis tutkimusaineistosta, jonka pohjalta blogisti ryhtyi sinuttelemaan.

Lisäkysymys: Mitä pitäisi tapahtua, jotta kirjoittaja uskoisi minun esiintyvän omalla nimelläni? Henkilötunnuksen julkistus á la Pekka Siikala, vai?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Jyväskylän Talvessa suhtautuminen köyhiin ja työttömiin valottui monipuolisesti. Alustukset ja yleisökeskustelu antoivat aiheesta uutta tietoa.

Paikalla olleet Jyväskylän Talven vuosien takaiset toimijat kertoivat suhtautumisen muuttuneen ratkaisevasti. 1980-1990-luvulla työttömyyttä pidettiin yhteiskunnan ongelmana, joka yhteiskunnan on ratkaistava. Eräs keskustelija korosti, että nykyään kysymyksestä tehdään yksilön ongelma - työtöntä syytetään työttömyydestä.

Kappalainen Arvo Repo luonnehti Huhtasuota Jyväskylässä alueeksi, jossa on ylivoimaisesti eniten köyhyyttä, työttömyyttä yms. asioita.

Tutkija Jouko Karjalainen puhui asiantuntevasti ja esitti väitteittensä tueksi monenlaista tutkimustietoa. Hänen mukaansa työttömyys poistuisi Suomesta, jos niin päätettäisiin.

Tapahtumasta oli hyvä artikkeli Keski-Suomen Viikossa.

http://huhtasuo-paiva.blogspot.fi/

Lassi Nokelainen

Hyvä pointti ja varmasti pitääkin monissa tapauksissa paikkaansa.

Eivät kaikki työttömät kuitenkaan ole syrjäytyneitä. Osa nostaa sosiaalietuuksia vastikkeeksi muista, kuin yhteiskunnan asettamista toimistaan esimerkiksi itsensä sivistämisestä, taiteen tekemisestä, (vapaaehtois-)järjestö- ja yhdistysaktiivisuudesta jne jne jne.

Mielestäni syrjäytynyt on henkilö joka haluaisi seuraa ja tekemistä muttei sitä saa. Aktiivinen ja sosiaalinen henkilö ei ole syrjäytynyt vaikkei haluaisikaan ammattia, työtä tai muutoin täyttää valtion antamia tavoitteita&kansalaisvelvollisuuksia (viimeinen ei tarkoita sitä että rikkoo moraalittomasti lakeja jatkuvasti).

Keskustelun ei pitäisi olla sitä kuka on syrjäytynyt tai kuka ei vaan kysymyksen pitäisi olla siitä että kuka syrjii.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tässä keskustelussa on puhe suomalaisten suhtautumisesta työttömiin ja köyhiin. Meillä on lähemmäs miljoona köyhää ja neljännesmiljoona työtöntä, pitkäaikaistyöttömyys reippaassa nousussa, ja työttömyys köyhyyden ehkä tärkeimpänä aiheuttajana. Asia näkyy uutisissa, mediassa ja julkisessa keskustelussa unohtuneen.

Kysymys siitä, kuka syrjii, on aiheellinen. Samoin kysymys siitä, miten työlliset hyötyvät työttömistä. Ja ennen kaikkea: miksi työttömyyttä ei poisteta.

Käyttäjän Verraton kuva
Kalle Salava

"Kateus" on minusta väärä termi tässä kohtaa. Kyse on pikemminkin työmoraalista: "otsasi hiessä sinun pitää leipäsi syömän", "joka ei työtä tee, sen ei syömänkään pidä". Paheksuntaa siis sataa niille, jotka eivät työtä tee. Ei kuitenkaan siksi, että heillä olisi asiat hyvin, vaan siksi, että he eivät tee työtä.

Kysymys blogistille: uskotko että kun ihmistö syyttää kateelliseksi ihmisvihaajaksi, hän muuttaa käytöstään?

Kenelle siis viestisi suuntasit ja miten ajattelit sen vaikuttavan?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kateus-sana on peräisin siteeratusta erinomaisesta kirjoituksesta. Se on omalla tavallaan osuva, kertoohan se asiasta, joka on jo sananlaskujen, kansanperinteen, historian, kirjallisuuden jne. valossa suomalaisille tyypillinen.

Tässä blogissa, jonka nimi oli ennen Työttömien getto, on useita vuosia keskusteltu työttömyydestä enemmän kuin missään muussa tietämässäni vastaavassa suomalaisessa foorumissa. Muut aiheet ovat tosin olleet viime aikoina etusijalla. - Kirjoitukset eivät toista itseään: työttömyyteen on joka kerta uusi näkökulma. Tällä kertaa tällainen.

Aiheen ydin on suomalaisten suhtautuminen työttömiin. Kommenttisi valaisi sitä hyvin.

Kalle Lehtonen

Oi voi, uhriutujan osa ei ole helppo!

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

En kadehdi tai vihaa ko. kansanryhmää, mutta pari siihen kuuluvaa yksilöä on saanut minut raivostumaan. Säälikin on hyvin lähellä, mutta tiedän, että se olisi vain haitaksi. Olen kirjoittanut tapauksesta äskettäin otsikolla Matkalla Sillankorvaan. Oikeastaan kyse ei ole köyhistä ja työttömistä vaan juopoista. Surullisinta on syntymätön lapsi ja se, että odottavia alkoholisteja ei Suomessa oteta pakkohoitoon tai pakoteta aborttiin.

Käyttäjän nestorimahno kuva
Nestori Mahno

Blogisti osui ja upotti eli vei muutaman kommentoijan mielenrauhan. Kateuden lisäksi he ovat ahneita pelkureita. Toisaalta he ahneina toivovat tulevansa yhtä rikkaiksi kuin Wahlroos tai Rotschildit ja toisaalta he pelkäävät joutuvansa työttömiksi, kuten kävi niin valitettavan monelle Nokian insinöörille.
Valtaosa köyhistä ja työttömistä, varsinkin juopoista sellaisista, ovat täysin samanlaisia kuin he.
Siksi mitään muutosta ei tapahdu, valitettavasti.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Kun juopot mainitsit, niin varmaan viittaat minun kommenttiini. Nämä kaksi yksilöä olivat niin köyhiä, että piti tehdä avotuli kielloista huolimatta, kun grilliin ei ollut varaa. Betoniset pengerryksen reunakivet "grilliin" varmaan tarttuivat mukaan ihan ilmaiseksi jostain lähistöltä, mutta puut minun pinostani (jätepuuta, joka oli helppo tunnistaa). Se nuotiokin oli ihan pakko laittaa lähes räystään alle. Sitten, kun poliisi oli tullut paikalle valvomaan sammutusta, koska vaimoani oli pitänyt uhata ensin väkivallalla sammutuskäskyn takia, huomautin vuokralaisen vieraan olevan niin köyhän, ettei auton etuvilkkua ja sen umpiota ollut varaa maksaa, piti kostoksi puhkaista autoni rengas. Kertakäyttögrilliin oli sentään varaa, mutta sekin on lain mukaan avotuli ja jälleen poliisit paikalle saman illan aikana.

On se köyhyys kamalaa, kun on ihan pakko varastaa, tuhota ja vaarantaa toisten omaisuutta. Siihen sitten vielä tarpeeksi rohkaisujuomaa, niin voi tehdä sen julkean avoimesti.

Jotkut yksilöt pilaavat toisten samassa asemassa olevien maineen. Jos ei ole yhtään omaa yritystä, niin ei voi muuta kuin toivottaa pikaista matkaa pohjalle. Minäkin olen ollut lähellä pohjaa. Viimeeksi, kun piti yrittää yritystä pyörittää, vaikka edellytykset puuttuivat. Luovuttamisen ja suunnan vaihdon jälkeen helpotti. Sen takia raivostuttaa sekin, että jotkut haluavat olla niin vapaita ja itsenäisiä, että saavat tuhota oman ja lapsensa tulevaisuuden.

Käyttäjän pasilyytikainen kuva
Pasi Lyytikäinen

Kiitos Katriina ja kommentoijat.

Olen pohtinut tätä aihepiiriä viimeaikoina todeten, että heikompiosaisten vihaaminen, halveksiminen tai kadehtiminen on yhteiskuntamme kipupiste. Ongelma kumpuaa useasta suunnasta.

Ensiksi, jos tavoitteenamme on kerätä hauleja himaan mahdollisimman paljon, emme voi kadehtia tai vihata ahneutta, saituutta tai vaurastumista. Silloin vihaisimme itseämme. On helpompaa suunnata halveksunta heikompiosaisiin.

Toiseksi, kuten myös blogissani kirjoitin, yhteisvastuu on muuttunut vastuun sysäämiseksi kasvottomalle ”yhteiskunnalle”. Toisin sanoen yhteisvastuu on rajoittunut pääasiassa verotulojen maksamiseen. Siihen päättyy vastuu apua tarvitsevista sukulaisista, naapureista ja kylänmiehistä. Kun läheisten auttaminen on latistunut tähän, niin kipuileva yhteiskunta on valmis. Pelkästään rahalla tai ammattiauttajilla ei voi paikata työttömyyden, alkoholismin, perheongelmien ja sairauksien aiheuttamaa menetystä, kipua ja häpeää. Siinä paikassa tarvittaisiin lähimmäisten konkreettista apua, myötätuntoa ja läsnäoloa.

Tätä apua arastelemme antaa ja ottaa vastaan.

Kolmanneksi, jos katsomme viime vuosien poliittisia päätöksiä niin tulonsiirrot ovat kohdistettu suurimmaksi osaksi keskiluokkaan (mm. omistusasuntojen verovähennykset, miellyttävä infrakstuktuuri, terveydenhoito, yritystuet, lastenhoito, kulttuuri- ja liikuntapalvelut). Nämä kaikki satsaukset ovat yhteiskunnan menestyksen kannalta tarpeellisia ja useista niistä hyötyvät myös heikompiosaiset. Silti heikompiosaisten asioita on hoidettu lähinnä kosmeettisesti 90-luvun alun jälkeen - ja kuten aiemmin totesin, asia ei ratkea mielestäni pelkästään rahaa kaatamalla ongelmien suuntaan.

Kyseessä on viheiäinen vyyhti.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiitos kommenteista.

Kiitos Pasi Lyytikäiselle vierailusta. Blogisi oli oikea löytö, harvinaisuus. Siinäpä uusi seuraamiskohde. Kommenttisikin oli jo kuin oma blogikirjoituksensa. Jospa julkaisisit silloin tällöin myös Uudessa Suomessa.

Kaunista juhannusviikkoa kaikille vierailijoille!

Toimituksen poiminnat