Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Aleksanteri II, Snellman ja 150-vuotias kieliasetus

Aleksanteri II ja J.V. Snellman olivat aika poikia liikkumaan ja verkostumaan - koko eurooppalaisia olivat he. Snellu toivoi suomesta samanveroista hallintokieltä kuin ruotsi, ja Aleksanteri allekirjoitti asiasta asetuksen 31.7.1863. Kannatti olla kallellaan Venäjään.

 

Sen jälkeen

Sen jälkeen taisteltiin suomi yliopiston ja koulujen kieleksi. Kielitaistelu jatkui vuosikymmenestä toiseen.

 

Sitä ennen

Rooman kirkko on Divina commediassa rahan orja. Se on juonittelujen ja vääryyden pesä, ja Dante sijoittaa sen johtajat Infernoon. He riistävät kansalta, valehtelevat, ovat liittoutuneet keskenään ja omineet maassa vallan. Media on heidän käytössään, ja se sanoo mustaa valkoiseksi. He ovat ottaneet käyttöönsä ja vääristelleet tarpeisiinsa myös kielen. Koska he ovat syyllistyneet kaikkiin kuolemansynteihin, he viruvat Danten Helvetissä.

Mikael Agricola puhdisti aikansa arvot ja nosti ne Suomen kansan tiettäviksi. Hän puhdisti kielen sekopäisyyksistä ja valheista, palautti kielen niille joille se kuuluu ja taisteli Ruotsin kuningasta ja Venäjän tsaaria vastaan. Miten voitokkaasti hän teki sen, kävi ilmi vasta myöhemmin.

Ilman Agricolaa ei olisi suomen kirjakieltä. Ilman kirjakieltä ei olisi Suomea.

 

Sitten

Rooman kirkko on vuosisadasta toiseen rahan, vääryyden, pilkan, itsekkyyden, väkivallan ja inkvisition vallan metafora. Paavin anteeksipyyntö ei tee tekemättömäksi sitä, mihin kirkko ja roomalaiskatolinen Eurooppa syyllistyi toisen maailmansodan aikana. Agricola edustaa järkevyyttä, ihmisarvoa, oikeutta, kansan valtaa, suomen kieltä ja taistelua yhdenvertaisuuden ja tulevaisuuden hyväksi. Agricolalla on opetettavaa Euroopalle, muiden ei tarvitse tulla neuvomaan hänelle humanismia, kielenkäyttöä ja oikeudentuntoa.

Suomea on rakennettu Agricolan jälkeen sukupolvi sukupolvelta juuri niin kuin hän teki.

Järkevyydellä, kohtuudella, todenmukaisuudella, epäitsekkyydellä, kansan asialla, humanismilla, hyvällä kielenkäytöllä, Suomen kulttuurilla, suomen kielellä, suomenkielisellä yliopisto-opetuksella ja koulujen kirjallisuudenopetuksella on aina ollut vihollisensa. Vaikka he ovat joskus näennäisesti voittaneet, he ovat aina joutuneet tosiasiallisesti tappiolle.

 

Tämän jälkeen

Taistelu jatkuu. Nyt on meidän vuoromme. Kenen joukoissa seisot? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Olen kiitollinen siitä että minulle on aikoinaan opetettu suomen kieltä äidinkieleni lisäksi. Opetus alkoi kansankoulun neljännellä luokalla, ja olin aivan pihalla. En ymmärtänyt yhtään mitään. Yhteiskoulussakin tuli muutaman kerran viitonen todistukseen. Ei hätää, sanoi meidän kielten opettajamme. Se on hyvä merkki. On mahdollista että kirjoitat laudaturin ylioppilaskokeessa. Ja niin minä sitten teinkin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiitos! Osaat ihailtavan hyvin myös suomea. Kaksikielisyys on rikkaus. Arvid Järnefelt kuvaa romaanissa Greeta ja hänen Herransa, miten vaikeata oli aikoinaan olla suomenkielinen ruotsinkielisessä ympäristössä. Nyt hän kenties kertoisi siitä, miten ahtaalle ruotsinkieliset on ajettu.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vieraita kieliä kannattaa osata. Mutta äidinkieli on kielten kuningas. Se on tie ajatteluun, ymmärrykseen ja ihmisyyteen.

Oikeus äidinkieleen on ihmisoikeus.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Katriina Kajannes kirjoitti:
"Oikeus äidinkieleen on ihmisoikeus."

Näin on.
Kunpa myös RKP ymmärtäisi asian.

Heidän "mandaattialueellaan" tuotetaan läjäpäin puolikielisiä ja kaksinkertaisesti puolikielisiä (dubbel halvspråkighet).

- Sitten he vielä poistavat joiltakin äidinkielen, jotta ei voisi olla ehdolla Folktinget'issä. (ns. "icke valbar")

Viittaan tässä tietenkin itseeni.

Henry

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Mitenkäs monessa maassa onnistuu niin hyvin, että on useita kieliä?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #8

Siitä ei ole kysymys.
Tove Skutnabb-Kangas kirjoitti aikoinaan kirjan aiheesta.
Kaksinkertainen puolikielisyys tarkoittaa tilannetta, jossa moni minun sukulainen ja minä mukaanluettuna olemme (olleet).
Eli osataan kahta tai useampaa kieltä, muttei mitään kunnolla.
Esimerkiksi minä nuorena kloppina en osannut (osaankohan vieläkään?) kirjoittaa suomea. Mutta myös ruotsinkielessäni oli valtavia aukkoja vaikka kävin ruotsinkielisiä kouluja. Sanavarasto oli äärimmäisen heikko, eikä näinollen ollut välinettä millä opiskella.
Siis jos äidinkieli on heikko, on lapsena (ja myös aikuisena) vaikea opiskella mitään sellaista joissa tarvitaan abstraktia ajattelua. Tämä tälleen lyhesti ja mutkat suoraksi vetäen.
Ja maailman paras kieli on aina äidinkieli.

Ja tässä asiassa voisi RKP ja muutkin, panostaa oikein tosissaan: äidinkieli kuuluu kaikille. Ja se myös muovaa pitkälle tulevaisuuden mahdollisuuksia.
eli elin pitkään sellaista ½ + ½ kielitilanteessa, kun olisi ollut paljon parempi, jos olisin saannut 1 + ½ kieltä ja siitä sitten rakentanut itseni moneen suuntaan.
Nyttemmin minulle on siunaantunut näitä puolikkaita kieliä useampi, mutta se on taas toinen tarina.

Henry

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #13

Kiitos mielenkiintoisen asian nostamisesta esille! Kertomasi vahvistaa käsitystä/tietoa äidinkielen tärkeydestä.

Käytännössä en ole useinkaan törmännyt ns. puolikielisyyteen. Ehkä joskus harvoin. Sitä paljon useammin olen nähnyt, miten kaksikielisyys rikastuttaa lapsen kehitystä ja ajattelua. Kaikki tuntemani kaksikieliset lapset ovat erityisen lahjakkaita ja monipuolisia. He harrastavat monenlaista ja näyttävät pärjäävän kaikessa. Vieraitten kielten oppiminen on heille helppoa. Näin he sitten uivat ulkomaillakin työpaikoissa kuin kala vedessä.

Ongelmia on ollut esim. saamelaisilla, joita koulussa kiellettiin käyttämästä äidinkieltään.

Kielikylpy on upea keino kielen opettamisessa. Pikkulapsi imee vierasta kieltä kuin pesusieni vettä, sanoi eräs kielikylvettäjä. Lastentarhassa oli kokeilu, jossa hän puhui heille pelkästään saksaa ja lauloi saksaksi. Vanhemmat ihmettelivät, miten hyvin lapset oppivat sitä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #14

Kaikista vaikeuksista huolimatta - muuli kun olen, opiskelin kaikkea itsepäisesti.
1980-luvulla käänsin metallialan oppikijoja, jotka oli tarkoitettu Tornionjokilaaksoossa asuville.
Heillä oli sama ongelma kuin saamelaisilla. Heiltä oli kielletty suomen kielen puhuminen. He eivät oikein pystyneet (Liber-kustantamon yhteyshenkilön mukaan) opiskelemaan millään kielellä - vaan jouduttiin aloittamaan aika kaukaa "takaapäin".

Toistan vielä:
RKP tekee valtavan karhunpalvelluksen suomenruotsalaisille kun se ei pane koko energiaansa heidän/meidän äidinkielenopetuksen parantamiseen.

Minä löysin noin 25 vuotiaana kirjan, johon olin 14-vuotiaana, (open pyynnöstä), alleviivannut kaikki ne sanat joista olin epävarma tai en ymmärtänyt.
Kun näin tämän kirjan alleviivaukset, nousi minulla tukka pystyyn. Kyseessä oli ihan tavallinen roskaromaani. Joku dekkarikirja - täynnä alleviivauksia.

Sivuhuomautuksena: Tämä ope oli ainoa, joka ajatteli meitä köyhän kodin lapsia ja joka ymmärsi ettei meillä himassa mitään kirjoja ollut. Siis joitain oli, muttei kylläkään mitään laatukirjallisuutta.
Hän käski aina menemään kirjastoon - ja siellä mä sitten löysin tytöt ja lukemiset jäi hieman retuperälle. ;)

Henry

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #16

Aika rajua. Hienoa, kun nyt työskentelet tekstien ja kielen parissa!

Tätä blogikeskustelu on parhaimmillaan: jokainen tuo kekoon kortensa, ja erilaiset kokemukset täydentävät toisiaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Oikeus äidinkieleen on ihmisoikeus"

Ja velvollisuus toisten äidinkieleen on vastaavasti ihmisoikeusrikos.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Jos barbaria on perusoikeus, onko velvollisuus ihmistymiseen barbaarioikeusrikos?

Alvar Aalto pyysi kerran Jyväskylän yliopiston kampuksella ystävältään Päivö Oksalalta, että pääsisi tämän kreikan kurssille. "En tahdo kuolla barbaarina", Aalto perusteli kreikan oppimishaluaan. - Tämä Oksalalta kreikan kurssilla kuulemani anekdootti päätyi kirjaan, kun kerroin sen eräälle aiheesta kiinnostuneelle henkilölle.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kielen käyttö ja kielitaito ovat rikkaus. Kannattaako aihepiirissä laittaa asioita vastakkain?

Kun Suomi oli 1900-luvun alussa sivistyneimmillään, moni puhui suomea, ruotsia, ranskaa, saksaa, venäjää, italiaa, latinaa, kreikkaa... Samaan aikaan taisteltiin kylläkin suomen kielelle oikeuksia esim. yliopistoon. Välillä olisi luullut, että asia olisi hoidettu kuntoon kerralla, mutta eipä vain ole.

Huono englanti ei korvaa hyvää äidinkieltä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Posti toi eilen Synteesin. Se on ainoa minulle tuleva lehti, jäsenetu Suomen semiotiikan seurassa.

Natasha Bulatovic-Trygg on kirjoittanut siihen kiinnostavan artikkelin. "Historia, fiktio ja näytteillepano Albert Edelfeltin maalauksessa Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista" kertoo taideanalyysin kielellä kulttuurimme vastakkais-, herja- ja alentamisasetelmista. Ehkä palaan asiaan.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Poistettu Jaakko Paavilaisen leimaava, kulttuuri/kielirasistinen kommentti.

Jaakko Paavilainen

Luuletteko tosiaan, että tuolla tempulla tulette lähitulevaisuudessa, tai loputtomiin pystymään sensuroimaan keskustelua:

SUOMEN KIELIPOHJAISESTA APARTHEIDISTA??

Jossain vaiheissa alamme keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä.

ps.

Turha 'projektoida' sitä rasismia kantasuomalaisten suuntaan. Kun jäljitämme, minne rahat ja resurssit ovat menneet ja jaettu viimeisten satojen vuosien aikana, näemme svekomaanien kädenjäljen ja miten homma on pyörinyt näihin päiviin saakka.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kaikkea eriarvoisuutta tulee purkaa.

Uudessa Suomessa noudatetaan lehden keskusteluohjeita.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Voi kun saisi kunnollisen kuvan tähän. Äskeinen oli muuten hyvä, mutta siinä oli muitakin ihmisiä. Tämä taas on auttamattoman epäselvä. Paperikuvina minulla on oikein hyviä, mutta niistä olisi skannattava joitakin. Minulla ei ole skanneria eikä kännykkää.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos sinulla on kuva digimuodossa, voit lähettää s-postitse sen minulle rajattavaksi.
Tietysti sinun pitää kertoa myös miten haluat kuvaa rajata.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiitos, voi miten ystävällistä! Yritin napata siitä vain oman kuvani, mutta kun sitten on pakko muuttaa juttu US:n edellyttämään kokoon, se muuttuu ihan sumuiseksi. Lähetän sen kokeeksi Sinulle. Onhan ministeri Jaakko Nummisen naama komea mukana otoksessa, mutta ei kai sitä oikein voi käyttää tässä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset