Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Ikärasismi - sosialidemokratiaa vai fasismia?

"Vallantahto, aatteellinen manipulaatio, usko illuusioihin ja suuriin johtajiin ei väijy vain fasistista vaan kaikkea poliittista toimintaa.  Fasismi saattaa tulevaisuudessa kätkeytyä erilaisten tunnusten alle." Näin tänään Keskisuomalaisen haastattelu-artikkelissa, jonka on kirjoittanut Johannes Silvennoinen. Haastateltavana on yleisen kirjallisuuden Tarmo Kunnas, jonka keskeisin tutkimuskohde ovat fasistiset tai fasismia ennakoineet kirjailijat ja filosofit. Kunnas oli aikoinaan kokoomuksen ehdokkaana, oliko se nyt eduskuntavaaleissa.

Sosialidemokratian aatteeseen kuuluu yhdenvertaisuus. Nuoruuden ylikorostus ja palvonta taas ovat tunnusomaisesti  fasistisia  piirteitä.

  • Miten tämä ilmenee käytännössä? Hyvä esimerkki on Kirjallisuuden laitoksen rakastetuin opettaja ja oikeudenmukaisin esimies, professori Jenny Lilja. Hänelle jokainen oli yhtä arvokas. Ikä, sukupuoli, asema ja oppiarvo eivät vaikuttaneet asiaan. Sen sijaan olisi ollut mahdotonta, että Jenny Lilja olisi nostanut muiden yläpuolelle nuoret ja alkanut hyljeksiä vanhempia heidän kustannuksellaan.
  • Jenny Lilja edellytti meiltä nuorilta kunnioitusta ja palveluasennetta. Ei tullut kuuloonkaan, että nuoret olisivat saaneet jyrätä alleen heitä vanhemmat ihmiset.
  • "Jokainen ikäkausi tulee elää sille ominaisella tavalla, siten elämästä tulee vahva ja ihmisestä kypsä", Jenny Lilja sanoi.

Elämäntyöni ihanien nuorten hyväksi ja heidän hyväkseen tehneenä olen varma seuraavasta. Ainoallekaan nuorelle ei ole hyväksi, jos hänelle opetetaan ikärasismia. Se olisikin rasismia, fasismia ja moraalittomuutta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Jutusta unohtui tärkeä yksityiskohta: Jenny Lilja oli menestyvä kunnallispoliitikko, demari, ennen siirtymistään yliopistoon. Puoluepolitiikka ei silti koskaan näkynyt hänen opetuksessaan eikä tutkimuksessaan.

Jenny oli yhteistyössä kaikkien kanssa ja arvosti jokaista. Kirjailijoiden ja tutkimuskohteiden poliittinen vakaummus ei ollut hänelle heidän arvonsa mitta.

Antti Jokinen

Kuten kaikki tiedämme, vasemmistolaisuus vie väistämättömään kaaokseen. Näinhän kävi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italiassa ja Saksassa. Vasemmistolaisuuden vastavoimaksi syntyi sitten fasismi. Esimerkiksi Saksassa Hitler, jos häntä nyt voi fasistiksi kutsua, pääsi demokraattistä tietä valtaan juuri vasemmistolaisuuden (bolsheviikkien) pelosta.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jokinen, tuo näkemyksesi ei perustu miinkään tosiasiaan. Yleltä tuli juuri kaksi dokuenttia joka käsittelivät Hitlerin nousua valtaan. Kunnet tunnu tietävän vasemmistolaisuudesta mitään, niin anna olla.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Tietty pointti Jokisen tekstissä kyllä on. On yleisesti tunnettu tosiasia että mm. teollisuuspiirit ja vauraat kansanosat tukivat Hitleriä taloudellisesti ja muutenkin nimenomaan sosialismin ja sen tuovan uhkaavan kansallistaisen pelossa.

Kuinka suuri vaikutus itse äänestäjieen sosiaalien pelolla on ollut Saksan sotienvälisen kehityksen osalta on kysymysmerkki. Lähinnä korkea työttömyys, pitkään jatkunut epävakaus ja lupaukset paremmasta huomisesta (jotka osin lainarahalla toteutuivat vuosina 1933-1939) saivat merkittävän osan saksalaisista äänestämään natseja.

Antti Jokinen

Ai, että Yleltä tuli oikein kaksi dokumenttia tästä aiheesta. Olen elänyt ja opiskellut kohta suuremman osan elämästäni ulkomailla, joten en ole riippuvainen Ylen ohjelmista, enkä onneksi Suomen koululaitoksen yksipuolisesta historianopetuksesta, kun muodostan käsityksiäni. Saksassa oli hyvin tietää verisen bolsheviikkivallankumouksen karmea jälki. Tietenkin Hitlerin valtaanpääsyyn oli monia syitä mutta yksi tärkeimmistä oli juuri bolshevismin pelko.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Ellet yleä tai suomalaisen koululaitoksen historiaopetusta usko mene vaikka kirjastoon, ehkä maailman parhaaseen. Ylen esittämät dokumentit ei suinkaan ollut suomalaisten tekemiä.

Antti Jokinen Vastaus kommenttiin #7

Itävällan kansalliskirjasto Wienissä on yksi lempikirjatojani. Yhtenä parhaimpana maailmassa pidetään myös Yhdysvaltain Congressin kirjastoa, siellä en ole käynyt.
Mikä muuten sinun mielestäsi on paras kirjasto?

Mielenkiintoinen dokumentti asiaan liittyen:

http://www.youtube.com/watch?v=sHTRUrlpl4Y

Ymmärrän, että vasemmistolaisten "silmälasien" takaa on välillä hiukan vaikea näitä asioita kokonaisvaltaisesti hahmottaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Virri, ne teollisuuspiirit jotka tukivat Hileriä olivat riippuvaisia sotateollisuudesta, esim. terästeollisuus.

Toimituksen poiminnat