Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Orja vai vapaa? Aleksis Kiven päivän teema

Tänään uutisoitiin nuorista netin ja SoMen vangeista, sosiaalisuuden ja empatian häviämisestä ja järjettömästä väkivallasta. Talouden, koulutuksen ja yhteiskunnan uutisissa on päivittäin ytimenä eriarvoisuus, jako työllisiin ja orjiin. Vallanpitäjiin ja vallanalaisiin.

Aleksis Kivi kuvaa Kullervossa orjaa. Vapaasyntyinen Kullervo on vääryyden uhri, jolta on viety ihmisarvo ja joka on alennettu kauppatavaraksi. Hän on "merkitty juhta". Taustalla on toisten juonittelu, kavaluus ja petos. Kullervo ei toisten uhrien tavoin alistu osaansa. Hän on ihmisyys- ja ihmisarvotaistelija, joka yrittää kammeta nyrjähtäneen maailman kohdalleen. 

Kullervo ei blogita eikä julista. Hänen kieltään ovat teot ja toiminta. Henkilö on Kalevalasta, ja hänen tarinansa on myyttinen. Yksi teoksen kummeista on Shakespeare, mutta Kullervo on jykevämpi ja selväpiirteisempi kuin hänen näytelmiensä ihmiset.

Vapauden ja orjuuden ristiriita ei ratkea Kiven tragediassa. Kun maailma rakentuu kilpailulle, eriarvoisuudelle ja vääryydelle, kukaan ei ole sisäisesti vapaa. Ihminen tekee ihmiselle elämän julmaksi, mitä edustaa Kullervon leipään leivottu kivi.

  • Aleksis Kivi ja suomalainen kirjallisuus eivät tänään loista uutisissa, blogeissa eivätkä koululuokassa. Leipäämme on leivottu kivi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

August Ahlqvistin kommentti:

"Minä tiedän, että nämä muistutukseni eivät tule enää hyödyntämään Kiveä. Se järjettömyys tai hengellinen epäjärjestys, joka jo ennen on näkeville näkynyt hänen kirjateoksistansa, on nyt vallannut hänen henkensä kokonaan. - Mitä Kiven kirjalliseen toimeen vielä tulee, olen minä, totuuden puhumalla, tahtonut suomalaiselta kirjallisuudelta torjua sen vaaran, jonka aatteellinen ja kielellinen ruokottomuus useimmissa hänen teoksistaan uhkasi sekä kirjallisuutta että kieltä. - Tämä kumma leikki on nyt päättynyt kauhealla katastrofilla. Olkoon se opiksi vasta ilmautuville sekä kirjoittajille että heidän ystävillensä!" (Kieletär 1872)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Voi hyvät hyssykät, ei ole tällaista ennen tapahtunut, etten koko Aleksis Kiven päivää ole huomannut. No hyvä kun muistutit edes tämän vuorokauden
puolella.
Aleksis Kivi on suomalaisessa kirjallisuudessa ylittämätön nero.
Luin pojalleni Seitsemän veljästä kannesta kanteen hänen ollessa kolmevuotias. Joka ilta hän pyysi: lue seitsemän veljestä. Ja minä luin,
sitten kerran jouduin vastaamaan, ettäse loppui jo. Hän oli hyvin pettynyt. Arvelen,että pienikin lapsi jaksoi kuunella sitä koska tarina on niin toiminnallinen.
Tiedätkö muuten mikä on Kiven viimeinen näytelmä?
Kiitos kun sinä sentään muistit.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiitos kommentista!

Kirjallisuus rakentaa ymmärrystä itsestä, toisesta ja elämästä, kykyä ja halua asettua toisen asemaan, vastuullisuutta, välittämistä, yhteisymmärrystä, yhteistyön kykyä jne. On kohtalon kysymys, että suomalainen polkee kirjaa kuin sika(a). Lapselta, lapsenlapselta ja aikuiselta siinä viedään jotakin korvaamatonta.

Olitpa viisas äiti, ja poikasi viisas lapsi. Meille koulussa Kiveä opetettiin niin tylsästi, että inhosimme kirjallisuuden tunteja. Seitsemää veljestä luettiin talven mittaan jokunen sivu, ja opettaja aina "selitti" sitä kieliopillisesti...

Margareta? Muistiinpanoni ovat eri huoneessa, en käy etsimässä Kivi-mappia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #4

Kiitos, en löytänyt koiraa enkä villakoiran ydintä. Kaikkea ei ehdi eikä voi lukea.

Kommenttisi ovat syventyviä ja viisaita. Kivi-kysymyksesi myötä keskityin nimeesi, joka on kaunis ja merkityksellinen. Lapsena Marketta oli iha nin tuntemani nimi, Margaretaa en varmaan ollut kuullutkaan. Se on yhtä hieno kuin sukunimesi. Onko siinä muuten ruotsia ja englantia kumpaakin, anteeksi lapsellinen kysymys.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Pitkä koira on Kihlauksesta, sattumalta löysin repliikin joka jatkoi sanaleikkimme Jaanan kanssa.
Minä inhosin nimeni lapsuudessa ja nuoruudessa, eikä kukaan ystävistäni käyttänyt sitä. Se on todella hankala jos puhelimessa antaa nimitiedot.
Jollain tiskillä sanon aina, että parempi kun ite kirjoitan.
Nyt ottaa taas välillä päähän täällä. Margarita olisi sentään nätimpi.
Lapsena ajattelin mar- ga- reta eli marinaa ja kiusaamista, on kauhea nimi.
Sukunimi on vanhaa suomalaista sukua. "Ditt namn låter som en äng med violer" kirjoitti Mia Berner mulle kiitoskorttiin. Se oli niin kauniisti sanottu, että huomasin itsekin; joo onhan se hieno nimi sentään. Mut hankala käytössä. Marketta onkin hieno nimi ja ystävä.
Kyl sentään Katriina Kajannes on soljuvampi , sopii sulle oikein hyvin, siinä on lujuuttakin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #8

Voi, nimillä on historinsa Suomessa ja kansainvälisesti. Päivö Oksala aloitti luentosarjansa kertomalla jokaiselle opiskelijalle tämän nimestä.

Näin lapsellista muistikuvaa ei kai pitäisi julkisesti välittää, mutta: Annoin lapsena rakkaimmalle nukelleni kauneimman tietämäni nimen, joka oli Marketta Auringonkukka...

Etu- ja sukunimet assosioituvat nekin muistoihin. Olen tuntenut erään Blåfield-nimisen henkilön, jota arvostan suuresti, ja siksi nimi saa erityisen kauniin kaiun.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #8

Kiitos Kihlaus-vihjeestä. Yritän löytää Kihlaukseni. Silmät ovat vähän rasittuneet, enkä voinut plarata lävitse keskusteluanne.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Taattu tapaa vieranuttaa ainakin ko. teoksesta. Alkoi kai sillä, että halusin itse lukea uudelleen Seitsemän veljestä ja sitten kokeilin jaksaako poika kuunnella.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #5

Kiven kieli on varmaan upeinta suomea, joka ylittää kaiken muun. Volter Kilpi ehkä toisena, suuri Kiven ihailija.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #7

Jokin aika sitten arvuuttelin mitä teosta en ole ole onnistunut lukemaan.
Reija arvasi heti. Nyt se on ensi kesän projekti lukea pätkittäin.
Mulle tosi harvinaista, et joku korkeatasoinen teos jää kesken.
Lehtonen on hieno. Toisena tulevasta voi olla eri mieltä, mutta Kivi kohoaa korkealle muiden yläpuolelle. Ja miten monipuolinen. Herkkiä runoja ja hulvattomia näytelmiä.
En ole tainnut sitä Margareta lukea.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #9

Parhaita lukee ikänsä kaiken, aina uudelleen ja uudelleen. Niin että kirja hajoaa, ja aina voi ostaa tilalle samasta nimekkeestä uuden Kivi-niteen. Olen kyllä klassikoilta lukenut kaiken.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

minä en läheskään. harva kirja olen lukenut useamman kerran.
opiskelin yleistä kirjallisuutta draamalinjalla.
versaalit ei toimi, joku roska mennyt shiftin alle
Koko päivä mennyt sen hautalan kaa!

Toimituksen poiminnat