Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Hyvyyden yhteiskunta

Filosofi Eero Ojanen: "Toimivassa ja hyvässä yhteiskunnassa moraali on ... rakennettu sisään niin, että moraalinen toiminta on yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista, jopa välttämätöntä. Yhteiskunnan rakenteen on oltava sellainen, että auttaminen ja tukeminen sopii tuon yhteiskunnan perusluonteeseen ja pitää sitä koossa."

Hyvyys yhteiskunnassa ja ihmisessä on konkreettista ja toimivaa. Myönteiset voimat eivät hyökkää; ne ovat kyllin vahvoja odottamaan vuoroaan. Yhteiskunnan rakenteissa positiivisuus ja oikeudenmukaisuus ovat pohja, jolle myönteinen kehitys perustuu.

Pinnallinen puhe toivosta ja luottamuksesta ei vakuuta. Hyvyyden kohtaaminen ihmisessä, yhteisössä ja toiminnassa on sen sijaan totuudellista. Kyky nähdä elämä valoisana  ja kannattelevana on synnynnäinen. 

Arvot, joille Suomi on rakennettu, ovat myönteisiä: vapaus, veljeys, työ ja oikeudenmukaisuus. On meidän asiamme, jäävätkö ne sanoiksi vai tulevatko ne meissä todeksi. Arvojen muuttaminen toiminnaksi on jo niiden toteuttamista. Se ei edellytä ihmiseltä eikä politiikalta täydellisyyttä.

Poliittinen lahkohenkisyys kaventaa ja luo rajoja. Veljeys ja yhteistyö ovat hyvyyden kasvualusta. Rakentavat voimat kasvavat yksilön ja yhteisön kriisien kautta, ja ponnistelu kasvattaa voimia, kumma kyllä. Kärsimys ja vääryys sisältävät siemenen vapauteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Uusi syntyy yhteiskunnassa ja ihmisessä yleensä vain tuskallisesti.

Ei ole ihmistä, joka ei voisi löytää hyvyyttään ja toisten hyvyyttä. Ne eivät kumminkaan kumpua rajoista, eriarvoisuudesta ja elämän tuhoamisesta.

Tämä on hyvien mahdollisuuksien maailma.

Kaikki tämä on sanottava totuuden nimissä.

Kannattaisiko kuunnella Eero Ojasta, hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden arvofilosofia, keskisuomalaislähtöistä kirjailijaa:  


  • Mielestäni vankimpia todisteita totuuden olemassaolon ja sen absoluuttisuuden puolesta on juuri se, että ihmisillä on paljon erilaisia totuuksia ja käsityksiä totuudesta. Siitähän näkee, että totuus on todella tärkeä ja keskeinen asia ihmisen maailmassa: se koskettaa jokaista, jokaisella on siitä omia käsityksiään. Jos olisi olemassa vain yksi totuus, jonka kaikki todella hyväksyisivät, niin silloin totuus luultavimmin olisi jokin aika vähäpätöinen asia muiden joukossa eikä se koskettaisi kaikkia ehkä lainkaan.

    Totuuden absoluuttisuus löytyy ja avautuu juuri sen kautta, että ihmisellä on perustava totuudellisuuden vietti ja hyvin erilaisia pyrkimyksiä totuuteen."

 

****

Eero Ojanen: Hyvyyden filosofia. Kirjapaja 1998

Eero Ojanen: Hyvyyden yhteiskunta. Kirjapaja 1999

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Minä pidin kirjoituksestasi. Itse en kykene näkemään asioita noin vaikka kannatankin noita hyviä arvoja.

Liikenteessä on niin monenlaista totuutta. Pelkään, että olemme hukanneet mahdollisuutemme - hyvät ihmiset ovat olleet liian hyviä tähän maailmaan.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Jokainen näkee omilla silmillään, ajattelee omilla aivoillaan ja tuntee omia tuntemuksiaan. Kaksi ihmistä ei näe esim. tilannetta liikenteessä ihan samalla tavalla. Silti olisin taipuvainen Platonin, J.V. Snellmanin ja Eero Ojasen linjassa puhumaan totuudesta, hyvyydestä ja kauneudesta.

Kun elämää, vaikka yksilön elämää, katsoo vähän kauempaa, kaikki pieni väistyy ja suuret linjat tulevat esille. Elämä ikään kuin tulee valmiiksi. Ja nousee kiitollisuus elämän lahjasta.

Pyrkimys totuuteen on totuudellista ihmisessä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Voisipa sanoa, että Eero Ojanen edustaa keskisuomalaisuutta parhaimmillaan.

Hän tulee vuodenvaihteen jälkeen taas kerran puhumaan niiden yhdistysten tapahtumaan, joissa minäkin perheineni toimin. Tarkemmin sanoen Jyväskylän Talveen. Hän on luennoinut Jyväskylässä mm. J.V. Snellmanista, mutta nyt on vuorossa jotakin muuta.

Tässä vielä sitaatti Eero Ojasen kirjasta Hyvyyden maailma (Kirjapaja 2000). Ajatus on kirjaan sisältyvästä sanastosta ja sisältää sitä samaa, jota olen lukemattomat kerrat blogittanut ja kommentoinut.

"Yhteiskuntakiusaaminen: Yleinen käyttäytymismalli, jossa ihmisiä mitätöidään leimaamalla heidät esim. vanhanaikaisiksi, ajastaan jälkeen jääneiksi. Ihmisen sulkemista ulkopuolelle joidenkin hänen ominaisuuksiensa perusteella. Ihmisen syrjintää esim. iän, sukupuolen, rodun, mielipiteiden tms. perusteella."

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Miksi työn pitää olla jokin arvo?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Toki laisuuskin on arvo(kasta).

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ei ole kyse siitä..vaan miksi työn pitäisi olla arvo itsessään? Työtä tehdään jonkin päämäärän eteen.

Nykyään sitä päämäärää ei ole..kuin vain työtä rahan vuoksi,että saa pitää hauskaa tässä ylenmääräisestä tavaran paljoudesta.

Suomi on monella mittarilla kehityksessä perässä eikä täällä ole edes aikomusta tehdä asian eteen mitään. Kunhan vain tehdään töitä..tätä päämäärättömyyttä on..

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #6

Onko elämällä, työllä ja rakkaudella päämäärä? Vai voisivatko ne olla itse se päämäärä?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #7

No ei..mikä pakkomielle tuo työ on saada elämän ja rakkauden kaltaisten asioiden sekaan?

Miksi työ pitäisi olla päämäärä?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #8

Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Liike on ikuista ja siksi sitä ei pidä nähdä tärkeänä. Näkisin sen tavan miten liikettä toteutetaan huomattavasti oleellisempana.

Mikäli teemme liikkeestä eli työstä,tässä tapauksessa,itsessään arvon niin suostumme myös sen varjolla kaikkeen ei arvokkaaseen. Tarkoitan tässä sitä tapaa miten liike toteutetaan,koska liike on olemassa jo ja aina ollut.

Olemmeko tarpeeksi syvillä vesillä?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

"Pelkään, että olemme hukanneet mahdollisuutemme - hyvät ihmiset ovat olleet liian hyviä tähän maailmaan." Jussi Koskinen

Mahdollisuudet ovat ja löytyvät avoinna tässä ja nyt. Päivä on kuin kirjoittamaton kirja, ja voimme päättää, mitä siihen piirtyy.

Kukaan ihminen ei ole vielä täydellisesti toteuttanut hyvyyttään. Hyvät ihmiset ovat juuri sopivia tähän maailmaan.

Tämä on äidinkieltä, tekojen, rakkauden ja toiminnan kieltä, jota ymmärrämme. Ei ole kuin Speden leffassa, että joko ymmärtäisimme sitä tai osaisimme puhua, vaan kumpaakin.

Platonin filosofian valossa se on aina todellisempaa, missä on enemmän totuutta, hyvyyttä ja kauneutta. Muu on väistyvää.

1.
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
olemme kaikki hiljaa kätketyt.
Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan,
yhdessä käydä uuteen aikaan nyt.

2.
Jos ahdistuksen tie on edessämme,
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme.
Hän itse meille rauhan valmistaa.

3.
Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa,
tyyneksi, lämpimäksi liekki luo.
Valaiset pimeän, voit pelot poistaa.
Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!

4.
Kun pahan valta kasvaa ympärillä,
vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä
kuulemme kansasi jo laulavan.

5.
Hyvyyden voiman uskollinen suoja
piirittää meitä, kuinka käyneekin.
Illasta aamuun kanssamme on Luoja.
Häneltä saamme huomispäivänkin.

Dietrich Bonhoeffer 1944. Suom. Anna-Maija Raittila 1981, 1984. Virsikirjaan 1986.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Mielenkiintoinen keskustelu.

Minäkin pidän Platonin filosofiasta, totuuden ja kauneuden etsinnästä hänessä. Tosin hänen yhteiskuntamallinsa on ajateltu ennen ajanlaskunalkua ja sellaisenaan on suunniteltu miehen tarkoitusnäkökohdan mukaan.

Nykyinen länsimainen kristinuskon perustalle rakennettu yhteiskuntamalli pyrkii ottamaan huomioon sekä naisen että miehen näkökulman elämän järjestelyssä ja yhteiskuntamallissa. Elämän tulee olla hyvää elämää sekä naiselle että miehelle. Yhteistyössä ja yhteiselossa piilee voima.

Työ ei ole paha sana sekään, sen kuulee usein Kuopion torilla.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Hyvyyttä on riittäminen, katsoo minne hyvänsä. Tuikkivasilmäiset lapset, osallistuvat opiskelijat, työlliset kiireineen, taiteilijat, kirjailijat ja filosofit sekä mummit ja papat omista kuvioistaan eivät vain paljon näyttäydy netissä, elämän ja hyvyyden kantajat.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Netissä on paljon hyviä kirjoituksia. Mm. Facebookissa on päivittäin kukkaistervehdyksiä, runoja ja aforismeja mietittäväksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset