Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Riippuvuudet - vapaa valintako?

Uunilämmin Addiktioyhteiskunta (toim. Tuukka Tammi & Pauliina Raento) esittelee riippuvuuden aikamme ilmiönä. Tämä ei ole kirja-arvostelu vaan lukiessa ellei jo ennen sitä syntyneitä vaikutelmia.

Addiktion luokittelu sairaudeksi on havaintoesimerkki luokkayhteiskunnasta, joka

  • jakaa ihmiset parantajien ja sairaiden, pärjääjien ja hylkiöiden luokkiin,
  • panee median ja lääketieteen keinoin heidät kurittamaan "syntistä" lihaansa,
  • saa pärjääjät addiktoitumaan työhön, liikuntaan ja terveelliseen ruokaan,
  • saa hylkiöt addiktoitumaan ryyppäämiseen, lääkkeisiin ja selässä viuhuvaan ruoskaan ja 
  • korvaa uskonnon kulutuksella, lihan kurituksella ja sen palvonnalla. 

Ihminen on riippuvainen ihmisestä, ihmisistä. Riippuvuus ei ole sairaus. Ihminen elää rakkaudesta, ravinnosta, olemassaolosta - omastaan ja toisten -, musiikista, sanoista, elämän virrasta. Ihmisoikeuksista, oikeudesta olemassaoloon.

Ihminen on ihminen on ihminen. Ihminen toistaa kun elämä toistaa, kertaa kun kuolema kertaa (vähän kuten Lassi Nummi, toiston mestari, lausui). Toisto ei ole addiktiota.

Menestyminen missä hyvänsä edellyttää keskittymistä. Mutta siihen uuteen, mihin ihminen ryhtyy, täytyy syventyä koko sielullansa. Sitä täytyy pohtia illalla maata mennessä ja yöllä herätessä, sitten vasta on onnistumisen toivoa, kirjoitti Elsa Heporauta.

Heporaudat aikalaisineen antoivat lapsen käteen kirjan - tämän päivän höpöraudat kännyn ja läppärin.

Ari Marjeta kirjoittaa artikkelissaan "Kokemuksia kirjasta ja tietokoneesta kotiopetuksessa" lapsista, jotka on sairastuttavasti addiktoitu tietokoneeseen. Se voi johtaa epäsosiaalisuuteen, sairauteen ja esim. valikoivaan puhumattomuuteen (selektiiviseen mutismiin). Näitä lapsia Marjeta opettaa, hoitaa ja parantaa perhekodissa. Ks. Ymmärrys hoi.

 

  • Olemmeko antaneet lapselle kiven hänen pyytäessään leipää?
  • Osaammeko valita riippuvuutemme viisaasti?
  • Saammeko valita riippuvuutemme vapaasti?

 

 

+++

Elsa Heporauta: "Väläyksiä elämänuran valinnasta Amerikassa ja Suomessa." - Pyrkijä 23-24/1940.  

 

PS Kirjaan Addiktioyhteiskunta on palattava.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Vapaa johdateltavissa oleva tahto on ihmisellä. Ellei ole työtön alkoholisti, on paha mielenterveysongelma. Milloin ollaan kotonaan ilman rahaa tekemistä keksinyttä syytetty syrjäytyneen ? kapakassa päivänsä viettävä työtön on ok, muttei sellainen, joka hyötykäyttää aikansa vaikka puutarhan hoitoon. Tarve luodaan sosiaalisella painostuksella.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Laittamattomasti sanottu. Ei ihmisen saama kohtelu kerro mitään hänestä, vaan kohtelijasta. Vai olivatko kaikki naiset ennen noitia, ja oikeuttiko se polttamaan heitä roviolla?

Nyt alat kirjoittaa julkaisukelpoja mietelmiä. Mikähän riippuvuus Sinut on koulinut?

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Tietokone. Olen pyrkinyt arkisin olemaan ilman tietokonetta, mutta vähän väliä tulee huomautuksia siitä etten ole lukenut jotain sähköpostia tms. Kuinka kukaan voi olettaa kaikkien olevan työ- tai koulupäivän jälkeen illan netissä, kodinhoitajiako kipittää päivittäin tekemättömät työt kotona.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #4

Hankalalta kuulostaa. Moni tekee työtä tietokoneella ja on siksi sen ääressä aina. - Olet ihan kuin minun opiskelijani: he käyttävät tietotekniikkaa mutta eivät suostu sen orjiksi. He haluavat ihmiseltä opetusta, eivät koneelta!

xxx

Minulla oli tähän juttuun paljon asiaa, joka ei mahtunut siihen.

Esim. nurinkäännetyn maailman idea: kuka on riippuvainen ja miksi, ja kuka on syypää toisten riippuvuuksiin??

Asia ei ole ihan niin yksiniitinen, kuin meille on opetettu.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kuta koulu kovempi, sitä oppi lujempi.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vielä selvennys: jutussa on omia ajatuksia. Kirjasta kannattaa kirjoittaa toiste, se on omalla tavallaan antoisa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Mitäs me jouluaddiktiivit - niin kyseenalainen kuin sana addiktio onkin.

Ei voi olla muistamatta lapsia, joiden vanhemmat tappelevat ja ryyppäävät jouluna vielä enemmän kuin muulloin. Yksinäisiä, joille joulu on vuoden yksinäisintä aikaa. Pieniä tulitikkutyttöjä.

Ja virkamiehiä ja päättäjiä, jotka hyötyvät ½ miljoonasta työttömästä, yli miljoonasta köyhästä ja muista kaltoin kohtelemistaan.

Moniko virkamies ihan rikastuu heistä? Ja rikkoo valansa, lait ja työpaikkansa ja ammattinsa määräykset syytellessään ja pilkatessaan kärsiviä ja juorutessaan oppilaista vanhempineen, potilaista, alaisista jne., joiden hyvinvoinnin ja terveyden hoitamisesta, joiden opettamisesta, joiden esimieheydestä jne. heille maksetaan pitkä penni?

Kuka olikaan addikti ja addiktoija, kuka narsisti ja ... kuka oli psykopaatti vailla empatiaa ja omaatuntoa?

Jouluna tarvitaan nurinkäännettyä maailmaa. Sitä, jona luuseri, surkimus, kerjäläinen, huostaanotettu lapsi ja seimen lapsi opettaisivat meitä olemaan ihmisiksi, jos suostuisimme oppijoiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset