Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Addiktioyhteiskunta - lisääkö vallanpitäjä vapauttamme vai riippuvuuksiamme?

Valta piiloutuu. Se lymyää jopa joulurauhan julistuksessa, joka postmodernistisesti katsottuna on  esivallan uhittelua ja uhkailua köyhälle kansalle, joulunakin. Ruotsalaisen, venäläisen ja suomalaisen esivallan elkeet meitä kohtaan ovat yhtä ja samaa.

Jos valtio päättää jakaa sotilaille tai muille kansalaisille huumeita, se on hyväksyttyä. Muusta  huumeidenkäytöstä rankaistaan. Jos valtio luokittelee, pisteyttää, ohjailee ja määräilee meitä kehdosta hautaan, hyvä niin. Jos yksilö vie toiselta vapauden, hän on paha. Entä uskaltaisiko sanoa totalitarismia huonoksi systeemiksi?

Vallanhimo on vaikea riippuvuus. Sen riivaama pyrkii hallitsemaan toisia: he ovat hänelle kohde, eivät vapaita yksilöitä. Hän on koukuttaja, hyväksikäyttäjä, verkossa vaaniva ristilukki. Ahneena hän hamuaa yhä lisää, eikä mikään riitä hänelle. Monta on hänellä tapaa, yksi niistä on tapa omia käyttöönsä käsitteitä. Riippuvuudenkin hän on medikalisoinut.  

Jouluksi ilmestynyt Addiktioyhteiskunta (toim. Tuukka Tammi & Pauliina Raento, Gaudeamus 2013) esittelee riippuvuuden aikamme ilmiönä. Kokoelma käy johdatukseksi aiheeseen, varsinkin kun artikkelit täydentävät toisiaan. Ne onnistuvat valottamaan aihetta eri kulmista. Ainoakaan niistä ei ansaitse moitteita. Ehkä antoisin on Susanne Uusitalon "Addiktio - uhka yksilön tahdolle vai vapaata toimintaa?"

 

Mikä lisää vapautta, mikä riippuvuutta?

Ihminen elää tavoista, toiminnoista ja rituaaleista. Suuri osa niistä on juontuu instituutioista ja yhteiskunnasta, tai vaistoista ja vieteistä. On hyvä pysähtyä pohtimaan, milloin ne lisäävät, milloin kaventavat ihmisen vapautta. Urauttavatko koulutus, media ja työ, vai uudistavatko ne?

Rituaalit luovat ihmisyyttä ja kulttuuria. Kieli, tavat, ajattelu ja taiteet rakentuvat vanhasta aineksesta, joka toistuu, ja uudesta, sitä elävöittävästä. Tätä valaisee esimerkiksi kognitiivinen kielen- ja taiteentutkimus. Kirjasta olisi kaivannut näiden asioiden käsittelyä. Toki siinä mainitaan omistautuminen ja intohimo luovuuden perustana ja samalla riippuvuuden lähtökohtana. Olisi ollut tärkeätä selvitellä, miten koulutus, tiedotus, internet ja erilaiset auktoriteetit ruokkivat yksilön vapautta, miten ne ja he riistävät sitä.

 

Addiktioteorioita ja koukuttajia

Artikkelit esittelevät toistakymmentä addiktioteoriaa. Myös ohimennen tehty hyppy Platonin ja Aristoteleen näkemyksiin tahdosta ja heikkotahtoisuudesta kiinnostaa. Teonfilosofia ja kysymys toisin toimimisesta ja vapaasta toiminnasta panevat ajattelemaan.

Harmaata on aina teoria. Kokoelman tärkein anti on haastavuus. Se saa miettimään sitä, minkä se jättää avoimeksi tai kokonaan sivuuttaa. Merkittävin näistä asioista on vallankäyttö ja -alaisuus. Miten esim. politiikka, tiede, ns. asiantuntija ja vaikkapa nettikirjoitukset käyttelevät valtaa? Miksi annamme näitten alojen edustajille vallan, joka kuuluisi meille itsellemme? Nämä kysymykset ovat ovi asioitten näkemiseen uudelta kannalta - käänteiseen maailmaan, josta löytyy vapautemme.

Artikkelit ovat lähtökohta omalle pohdinnalle yhteiskunnan ydinkysymyksistä. Kokoelma esittelee addiktiota tuoreesti joskin pakosta pinnallisesti. Runsas viitteistö ja lähdeluettelo avaavat tietä tarkemmalle syventymiselle.

 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

"Harmaata on teoria, kun se ymmärretään väärin", lohkaisi professori.

Pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon osallisuuden hinta on tiukasti ja näennäisesti lakien kautta sisäänrakennettu ja sinetöity täydellinen, lamaava ja nöyryyttäväkin riippuvuus julkisen vallan hämähäkinverkoista.

Kun henki ei siinä enää kulje, kysymme, miksi kaiken ylimäärän siihen ymppäsimmekään? Kuka vielä haluaa tukahduttaa ja haaskata ihmisen arvon, luovuuden ja vapauden?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Filosofia, rakkaus viisauteen, on oikea "teoria", joka tosin ei juuri olekaan teoria.

Filosofi Juhani Sarsila kirjoittaa lähiaikoina ilmiöstä ja käsitteestä tahdonriisto. Tahdonriistostahan on kysymys blogitekstin kattamissa asioissa. Koukuttajat ovat pahan tahdon ihmisiä iskiessään, vallanhimon innostamina, toisen synnynnäiseen vapauteen. - Sarsilan artikkelin ilmestyttyä palaan aiheeseen.

Sarsila lienee ainoa oikea tai ainakin paras kirjoittamaan aiheesta.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Aiheesta olisi paljon sanottavaa, mutta ehkä tämä ei ole sille oikea foorumi. Juhani Sarsilan Facebook-keskustelut voisivat olla sitä, ja monet muut. Esim. kirja postmodernismista. Tai Jyväskylän Talven keskustelu, jossa ovat Juhani Sarsila ja Kai Sadinmaa.

Ristilukki/verkko-aihelma on kiinnostava Harry Forsblomilla, postmodernistilla. Samoin kuin rakkaus/helvetti.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson... ja http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/...

Jyväskylän yliopistossa kasvaneita ja sieltä muualle siirtyneitä miehiä: Suomen johtava filosofi, dosentti Juhani Sarsila ja maan johtava postmodernisti, FT ja kansainvälisen postmodernismin huippututkija Harry Forsblom.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Valta piiloutuu. Se lymyää jopa joulurauhan julistuksessa..."

Täh? "Joka tämän rauhan rikkoo, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen..."

Onko joulurauha siis edelleen juridinen käsite? Olen pitänyt julistusta silkkana seremoniana. Onko murha 25.12. törkeämpi teko kuin samanlainen verityö vaikkapa aprillipäivänä? Ja miten ihmeessä tämä kuvastaa vallan kätkeytymistä? Minusta murhaa ei kannata tehdä yhtenäkään päivänä, eikä yönä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vallankäyttö on useimmiten kätkettyä. Sitä ei helposti huomaa tai ei ainakaan sen laatua. Kirjallisuudenopetusta tarvitaan lisää: se opettaa hoksaamaan, mitä on rivien välissä.

Kuolo taikka voiton palmu!
- Vastattihin vaivais-almu.

Otti, kiitti. - Orjan suku!
- Vaiko valta valhepuku?
(Otto Manninen: 'Incognito', kokoelmassa Säkeitä I, 1905)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jotenkin mie arvasin, että Katriina ei vastaa kysymykseen kysymyksenä, vaan väistää jo seuraavan puun taakse. Tämä on tapahtunut ennenkin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #6

Sie kun esiinnyt täällä, täällä on nettihäirintää. Sellaista, josta mm. Siikala US:ssa kirjoitti. Ole hyvä ja lopeta se.

US:ssa saamani tappouhkaukset yms. muuten on pyytämättäni selvitetty. Ehkä muutakin selvitetään pyytämättäni.

Tästä aiheesta en jatka kanssasi keskustelua. Merkitsin vain tähän tiedoksi.

Hyvää joulua sinullekin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Yllä on puhe ns. teknisestä nettihäirinnästä, jota jo Siikala mainitsi US:ssa esiintyvän ja joka kohdistuu eräisiin henkilöihin. Asian julkinen käsittely tässä tänään on osaltani päättynyt.

Markku Koro

Puretaanpa nyt manifestisi kappale kappaleelta.
1. Miten valta voi samanaikaisesti piiloutua ja uhkailla? Ei kansa osaa lukea piiloviestejä. Sitä joko uhkaillaan tai ei. On vähintäänkin naiivia etsiä joulurauhan julistuksesta piiloviestejä.
2. Tässä kappaleessa et oikein kysy mitään, etkä oikein vastaakaan mihinkään. Valtion jakamat huumeet? Milloin ja missä ovat olleet iso ongelma? (Amerikassa 60-luvulla, so what?). Miksi totalitarismin tuomitsemista mielestäsi pitäisi pelätä?
3. Mihinkähän todellisuuteen tämä liityy? Vallanhimo ei ole vaikea riippuvuus. Sen vallassa olevia on maapallolla viimeisen laskelman mukaan n. 7 000 000 000 yksilöä.
4. Miten tutkimukset yksilöiden addiktioista liittyvät vallanhimoon?

Loppu on niin käsittämätöntä ja jäsentämätöntä tekstiä minun vähäiselle ymmärrykselleni, että se saa minut ajattelemaan, että todennäköisesti olen valinnut kokonaan väärän alan. Muodostamalla ymmärrettäviä lauseita ja asiakokonaisuuksia olisin päässyt todella pitkälle elämässäni.

Toimituksen poiminnat