Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Raha ja valtapolitiikka kirkossa, jonka jäsenyydestä tulee huono omatunto

Suomen parhaaksi blogistiksi juuri valittu juristi yms. Jukka Kemppinen suomii tänään kirkkoa. Hän on samalla asialla kuin minä toissapäivänä. Kirkko on muuta kuin Jumalan valtakunta maan päällä.  Taistelu sieluista ei ole evankelis-luterilaiselle kirkolle teologinen, moraalinen eikä sosiaalinen vaan taloudellinen ja poliittinen ellei peräti puoluepoliittinen juttu.

Keskustapuolue se lestadiolaisten kanssa veljeilee. Kemppinen suosittelee kirkolle häpeämistä, eritoten suhteesta lestadiolaisuuteen. Hän muistuttaa, että ennen sotia lestadiolaisuudesta erotettiin jäsen, joka oli joutunut raiskauksen uhriksi. Tänään siitä ei eroteta eikä aina saateta edes poliisin juttusille lapsen hyväksikäyttäjää.

Milloin kirkko selvittää välinsä vanhoillislestadiolaisuuden kanssa?

Milloin kirkko ottaa tosissaan koko kansan, vai ottaako milloinkaan? Kun se osoittaa parhaan paikan oikeisto-keskustalaisille jäsenilleen ja sysää esim. demarijäsenensä nurkkaan  tai ulkopuolelle, tuleeko se ajatelleeksi, että nämä joko alistuvat heille osoitettuun paikkaan tai häipyvät?

  • Korkeimmalle arvostamani yliopistomies Eero Tarasti kokosi HY:n laitoksensa jäähyväisbileisiin (muutto toiseen rakennukseen) suosikkiaforismejaan 50 vuoden ajalta. Niissä on loisteliaita mietelmiä. Seuraava sopii moneen laitokseen:
  • "Kaikki kompromissit laitosten kanssa, joita omatuntosi ei hyväksy, johtavat siihen että et vain joudu tunnustamaan laitosta, jota et hyväksy, vaan myös edistämään sitä pahaa, mitä tämä laitos tekee. (Leo Tolstoi) 1968"

Onko vika kirkossa vai jäsenessä, jos kirkkoon kuulumisesta on huono omatunto?

 

PS Kemppisen juttu kannattaa lukea kokonaan, vaikka Suomen paras blogisti ei täytä yhtään erinomaisen blogittajan tunnusta, jotka Uuden Suomen päätoimittaja julkoi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Kemppisen blogista kannattaa lukea myös kommentit. Ne vähän valaisevat kokonaistilanteen kompleksisuutta.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Olipa siellä kommentti poikineen. Olivatkohan ne yhden tai kahden kirjoittamia, kun ei nimiä mainittu. Onko tilanne niin monisyinen, ei ainakaan minusta.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Parikan ei kannattaisi valittaa. Luterilaisen kirkon "isä" - muuan munkin pahanen - sai jo 500 vuotta sitten kuulla ja nähdä olevansa antikristus arvosteltuaan Rooman kirkkoa. Piru se Luterusta soitteli...
http://www.google.com/search?q=Martin+Luther+as+de...

Tarvitsisiko luterilainen kirkko uutta ns. uskonpuhdistajaa, joka Erasmus Rotterdamilaisen tyylillä nostaisi kissan pöydälle?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Miksi Lutteruksen nimi kummittelee kirkon nimessä? Eikö kirkko voisi enemmän olla Kristus- ja evankeliumi-keskeinen tai protestinen kuin lutteraalinen.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Onko ns. omatunto oikeassa, vai onko rakkaus oikeassa? Koko aikuisikäni olen rakastanut ortodoksista kirkkoa. Silti aina kun aion erota ev.lut. kirkosta, muistan miten nuoruudessa sisäinen ääni kielsi minua hylkäämästä isieni kirkkoa.

Kannattaakohan niin vanhaa sisäisen äänen kannanottoa enää edes muistaa, niin paljon on vettä jo virrannut sen jälkeen.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Juuri jouluksi saapuivat yllättäin nämä linkit. Ensimmäinen kannattaa avata, jos ei muuta ehdi. Yksi kuva sydämessä ja silmien edessä on enemmän kuin maailman kaikki sanat.

http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/016...
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/016...
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/016...
http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/016...

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Pyytääkö kirkko anteeksi vuotta 1918, kysytään tässä ansiokkaassa kirjoituksessa http://kaukotuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1578...

"Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johto oli vuoden 1918 sisällissodassa veren- ja kostonhimoinen ja kaikkea muuta kuin poliittisesti puolueeton.

Arkkipiispa Gustaf Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät piti tappaa. Naisemansipaatio oli hänen mielestään kristinuskon vastaista. Hän kiinnittikin huomiota punaisten naissotilaitten teloittamiseen, jotteivät nämä tuottaisi Suomeen lisää punaisia jälkeläisiä.

Piispa O. I. Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa takia ”Jumalan kirouksen alainen ja jätettävä Saatanan haltuun.” Sisällisodalle annettiin uskonnollinen tulkinta: kyseessä oli sosialismin viha kristinuskoa ja kirkkoa kohtaan."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset