Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Keskusteluasiakirja on miinusta Antti Rinteelle

Antti Rinne on fiksu, toisin kuin tuore Keskusteluasiakirja, jonka kannessa on hänen nimensä. Miksi hän on antanut "asiantuntijoitten" kirjoittaa nimettöminä?

Julkaisu on miinusta Antille ja SDP:lle.

Kannanotot yhteiskunnan tärkeimpiin kuuluvista asioista - työttömyydestä ja koulutuksesta - ovat heppoisia. Liturgia on liturgiaa, ja sitä kirjasessa riittää.

Vasemmistosta ovat olleet Suomen parhaat yliopistopoliitikot, kuten Kalevi Kivistö. Miksi tämäkin aihe on nyt annettu muiden kuin asiantuntijoiden käsiin, niin elävässä elämässä kuin sille tärkeiltä osin vieraassa kirjasessa?

Työttömyyden käsittely on vanhakantaista, työttömiä leimaavaa ja fasistis-totalitaristisesti asemoituvaa:

  • Työttömyyden pitkäaikaiset kustannukset paitsi yhteiskunnalle, myös yksilölle ovat erittäin suuret. Ne kertyvät paitsi rappeutuvasta ammattitaidosta ja työkyvystä, myös työttömyyden kanssa usein korreloivista sosiaalisista ongelmista.

Henkilöllä, joka kirjoitti jakson "asiakirjaan", on selvästi rappeutuva ammattitaito ja työkyky sekä sosiaalisia ongelmia suhtautumisessa työttömiin. Ja työttömyyteen yhteiskunnan ja politiikanteon, ei työttömän sairautena.

 

Työtön ylläpitää helposti ammattitaitoaan. Hän tekee niin esim. toimimalla yhteiskunnallisessa vapaarhtoistyössä sellaisen puolueen hyväksi, joka mennen tullen sysii ja potkii työttömiä, huolehtii korkeimmin koulutettujen pysymisestä kortistossa ja rakentaa yhteiskunnasta  ikärasistisesti kandijohtoisen kakolan = kakojohtoisen kandilan.

Vapaaehtoistyössä eli puolueelta saatu orjan merkki otsassaan työtön ehkä joutuu

  • hommaamaan rahoitusta poliittisten broilereitten esiintymisiin, 
  • yhä uudelleen turhaan odottamaan ammattitaidottomilta, töykeiltä työllisiltä vastausta heidän työhönsä kuuluvissa tärkeissä, kiireellisissä viesteissä,
  • lukemaan ja kuuntelemaan työllisten - tiedemiesten ja muiden - järjettömiä esityksiä, joissa sivistymättömyys peitetään sivistyssanoin ja sisältö on muualta kähvellettyä,
  • hakemaan yleishyödylliseen ja puoletta tukevaan toimintaansa apurahoja, joita tosin ei myönnetä kaikkein korkeimmin koulutetun vapaaehtoistyöhön, vaikka sen tulokset tavoittavat  valtavan määrän ihmisiä toisin kuin puolueen vanhakantainen toiminta,  
  • lukemaan puolueensa "asiantuntijoitten" tekstinä työttömiä alentavia, paikkansa pitämättömiä väitteitä,
  • näkemään päivittäin ikärasismia, johon ainoakaan ihminen ei ota kantaa,
  • näkemään kaikkialla yhteiskunnassa työttömiin kohdistuvaa syrjintää ja vainoa,
  • näkemään kasvavan ristiriidan politiikanteon sanojen ja tekojen välillä.

Antti Rinne on ylivoimaisesti paras ehdokas SDP:n puheenjohtajaksi. Hänen ajatuksensa puolueen kehittämisestä teko-asiantuntijoitten, pöyhkeitten ja oikeille asiantuntijoille kateellisten pikku politrukkien ja nimettömien kirjoittajien liturgialla on kuitenkin syntynyt kuolleena. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän veehoo870 kuva
Viljo Heinonen

Minä kannatan Urpilaista. Hän on sittenkin tässä tilanteessa sekä Suomelle että puolueelle parempi ratkaisu. Rinne painottaa työttömyyden hoidossa ja talouden elvytyksessä Urpilaista enemmän valtion roolia. Tähän tilanteeseen kuitenkin sopii paremmin yrittäjyyteen kannustaminen ja talouskasvun sekä paremman työllisyystilanteen saavuttaminen sitä kautta.

Rinne on hyvä ehdokas. Siinä mielessä SDP:n pullat ovat hyvin uunissa. Puolueelle käy hyvin, valitaan kumpi tahansa. Minä en vain näe, että Rinne toisi puolueelle lisäarvoa sen päälle, mihin Urpilaisen johdolla päästään. Puheenjohtajakisaa on käyty rakentavassa hengessä. Sekin antaa uskoa tulevaisuuteen.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Urpilainen ja hänen toimintansa on pienoiskuva puolueen alamäestä. Olen tosin puolustanut häntä alusta asti kaikkia muita demareita vastaan, mutta enää en tee niin.

Mihin hänen johdollaan tosiaan päästään? Hänen kaudellaan on hävinnyt vasta kolmannes kannattajista ja puolue on mennyt askel askeleelta kovaan, suosikkien ja keskinkertaisuuksien määräämään suuntaan oikealle. Ammattitaitoa, asiantuntemusta ja korkeaa osaamista ja koulutusta ei arvosteta, eikä sosiaalisuutta, sosialismia ja demokratiaa. Tilalle ovat tulleet takanapeluu, parhaimpien sivuuttaminen ja ikärasismi.

Ehkä on uskottava, että Jutta pitää wappulupauksensa ja pystyy parempaan. Eli häviääkö seuraavalla hänen kaudellaan taas yksi vai nyt jo kaksi kolmannesta kannattajakunnasta?

Rakentavassa hengessä on vaalikamppailut aina käyty stalinistisessa NL:ssa, natsi-Saksassa, Pohjois-Koreassa ja kommunistisessa Kiinassa.

Toimituksen poiminnat