*

Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Seksi vai ylihedelmällisyys - nuorten oikeus hyvään eros-yliopistoon

Opettajani ja pitkäaikaisen kollegani Teivas Oksalan "Catulluksen verbien seksologinen merkitys" (HS 19.5.90) putosi äsken kirjan välistä. Oksala puuttuu eräisiin Jukka Kemppisen Catullus-kokoelman käännösvirheisiin. Kemppinen käänsi esim. verbit irrumare et pedicare ei runollisen vapaasti vaan älyvapaasti (mikä on minun luonnehdintani, ei Oksalan).

  • Catullus: Pedicabo ego vos et irrumabo, / Aureli pathice et cinaede. 
  • Kemppinen suom.: Täyshomot Auelius ja Furius, / puhkaiskaa perseenne niin että tuntuu.
  • Päivö Oksala suom.: Suuhun, myös peräpäähän teitä pukkaan, / Aurelius, ilopoika, pukki Furius.

Teivas Oksala on oikeassa: opettajani Päivö Oksalan käännös on nerokas, Catulluksen runomittaa ja alkutekstiä muutenkin kunnioittava. 

Antiikin runous on elävää ja aistillista. Sen ydin on silti yhteiskunnallis-poliittinen ja aatteellinen.

Antiikissa suhde seksiin ja kuolemaan oli mutkaton. Antiikin lyriikan seksologia ei ole tökerö, kuten Kemppisen suomennos väittää.

Antiikki tämän  päivän tieteen ja taiteen, politiikan ja valtapyrkimysten taustana ja vertauskohtana on verraton. Meillä ei ole varaa menettää sitä.

  • Olisiko Kemppisen käännösviheistä pitänyt mainita antiikin kirjallisuuden luennoillani? En kumminkaan ole luennoijana vinoilija enkä ilkeilijä. Ehkäpä oli hyvä jättää Kemppisen mukaelmat maininnatta.

Luonnollisuus ja tyylikkyys on hyvä yhdistelmä. Onko palattava antiikkiin asti niitä metsästäessä? Ei toki. Niitä on myös esim. Eino Leinolla ja Pentti Saarikoskella, jotka perin juurin tunsivat antiikin.

Haloo, mihin yliopistouudistus menee? Nuorilla pitäisi olla oikeus tuntea antiikki, kuten kaikki sukupolvet ennen heitä ovat sen tunteneet.  Se antaa korvaamattoman lähtökohdan ihmisen ja yhteiskunnan ymmärrykselle.

Ai niin, otsikon toinen puoli: Kemppinen kirjoittaa tänään blogissaan syövästä: "ylirunsaus, liikahedelmällisyys, superviestintää".

O Freude, nicht diese Töne - kirjoittavat ja sävelittävät antiikkia elävöittäen Fr. von Schiller ja Ludwig van Beethoven.  

Tarvitsemme yliopiston ja yhteiskunnan, jotka suuntautuvat elämään ja erokseen/seksiin, ei thanatokseen, kuolemaan.

***

Schillers Gedichte. [Kirjasta on repäisty pois julkaisuaika ja -paikka. Se on vanha ja vanhaa kirjasinta.] Max Hesse's Verlag in Leipzig.

C. Valerius Catullus: Liber carminum - Laulujen kirja. Suomennos, johdanto, selitykset Päivö Oksala. Otava: Helsinki 1965.

Catullus: Kaikki runous. Runoja. Suom. Jukka Kemppinen. WSOY: Porvoo 1990.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Minkä kirjan välistä Teivas Oksalan artikkeli putosi? Se on C. Valerius Catulluksen Liber carminum, jonka sain ylioppilaslahjaksi latinan opettajaltani Aulikki Oksalalta. Hän ojensi sen keralla lemmikin, jonka oli löytänyt matkalla meille.

Ylioppilas Aulikki Oksala oli lukioni paras opettaja.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Pitäisi saada latina pakolliseksi oppianeeksi peruskouluihin. Olisi pakkolatinasta varmaan yhtä paljon hyötyä elämässä siellä Jyväskylässä, kuin pakkoruotsistakin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Nuoret ihanat ihmiset olivat luennoillani hulluina antiikin kirjallisuuteen. Heidän esityksensä ja kirjalliset harjoituksensa siitä olivat loistavia. Nyt ei Elävien runoilijoiden seuraa enää ole.

Käyttäjän saritenhunen kuva
sari tenhunen

Ehkei aina kannata olla hienotunteinen, kyllä luenolla voi kertoa käännösvirheistä. Paraskin käännös on aina väännös. On mielenkiintoista tarkastella onko kääntäjä tavoittanut runon hengen. Ei Saarikoskikaan sanatarkasti kääntänyt vaan käännökset näyttivät Saarikoskelta, ollen kuitenkin tyylikkäitä ja antiikin hengen mukaisia. Jotkut Kemppisen Catullus käänöksistä tuntuvat brutaaleilta, jotkut ovat suorastaan lennokkaita. Miten monelle politiikolle aina Kanervasta Vanhaseen ja Clintoniin voisikaan lausua Catulluksen sanoin Kemppisen kääntämänä-
" Flavius, naisesi taitaa olla pahan näköinen, sillä muuten olisit tehnyt hänestä suuren numeron. Olet tainnut iskeä tosi pahan huoran, kun et kehtaa kertoa minullekkaan. Yksin et nimittäin öitäsi makaa. Sen näkee peitteestä, haistaa manteliöljystä, Syyrian seppeleestä. Tyyny on puhki monesta kohtaa, sänkysi natisee romahtamaisillaan. Turhaan sinä piilottelet huoraamistasi, ei kukaan tule muuten vain noin puhki naidun näköiseksi. Niin että tunnusta minulle, kerro hyvät ja pahat, niin minä lennätän teidät taivaalle säeparina!

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tietysti käännösvirheistä voi mainita. Eivät kumminkaan innosta tutkijat ja luennoijat, joiden suurin tyydystys koituu maton vetämisestä toisten jatkain alta.

Ei ole tainnut olla tarvetta mainita luennoilla Kemppistä. Ihan varma en ole, sillä niitä on ollut niin paljon kolmena vuosikymmenenä, monena vuonna 15 viikkotuntia.

Pertti Väänänen

Kannatan pakkoruotsin korvaamista pakkolatinalla, koska merkittävä osa kulttuuriperinnöstämme on kirjoitettu alunperin latinaksi.

http://luntatupaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168258...

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Latina hyvin opetettuna on kelpo vaihtoehto. Vaikea sanoa, mikä toinen oppiaine avaisi ovia niin moniaalle ja antaisi niin paljon. Toisena tietysti kirjallisuuden tunnit, jos ovat ne hyviä.

Käyttäjän saritenhunen kuva
sari tenhunen

Antiikista voisi ottaa oppia puhetaidosta. Antiikissa puhataito oli huipussaan. Ciceron kuin Quintilianuksen opit ovat edelleen pistämättömiä. Kirjoittaa meillä osataan (esim. tämä Puheenvuoro, kiitos äidinkielen opetuksemme) - puheemme sensijaan ovat latteita eikä niissä ole monestikkaan tajua millainen on hyvän puheen rakenne ja minkä tyyppinen on tilanteeseen sopiva puhe. Suuria reettoreita ei tahdo nykyään löytää. YLEN Arkiston helmistä löysin esimerkiksi Kekkosen pitämiä puheita, miten hyvin hän puhuikaan vaikkapa lempikirjastaan Cervantesin Don Quijotesta. Näyttelijätkin osasivat artikuloida ja puhua sivistyneesti ihastelin Aku Korhosen tarinointia roolityöstään Molieren Luulorairaassa.
Yhteiskuntamme on pornografisoitunnut, itse olen kyllästynyt tähän seksin ylitarjontaan, joka tuutista tulee hieromasauvamainoksia ja toimittajan omakohtaista suunpieksentää seksiakteistaan. Taiten tehty Eros-yliopisto? Kirjallisuuden ja kirjoittamisen opetuksessa ei soisi Eroksen ilmentyvän puhtaana pornona, silloin se vie jotain mikä on meille ihmisille ominaista sivistyksen. Siis tyylikkyys ja luonnollisuus on hyvä yhdistelmä!

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Keskustelevaa ja toiset huomioon ottavaa luennointia tarvitaan lisää. Myös kirjoitustaitoa tarvitaan rajusti lisää. Jokainen asiantunteva kirjojen toimittaja tietää, miten surkeassa jamassa vaateliaampi kirjoittaminen meillä on. Kekkosen puhetaidosta ja sivistyneisyydestä olisi tosiaan esimerkiksi.

Seksillä tarkoitin juuri erosta. Platon vieköön, tuhat erosta on yksi ja sama eros!

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Ylihedelmällisyyteen eli ylenmääräiseen estrogeenivaltaisuuteen auttaa metioniini. Auttaa siihen myös Menodoron ja moni muu tietämäni aine eli tuote. Tässä hauska medisiiniartikkeli, jollaisia ei suomeksi - sattuneista syistä - löydä: http://drhoffman.com/article/estrogen-dominance-sy...

Miehille on sitten omat juttunsa.

Toimituksen poiminnat