Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Syksyn rauhaa, vai raivoa ja masennusta?

Eilen ja tänään moni on ollut umpiraivossa, ja miksi? Luonnonkansa suomalaiset elää kuun- ja vuodenkierrossa. Kahden syksyn taite kahdeksan vuodenajan syklissä riipoo monia suomalaisia. Ketä eniten, sen huomaa.

Juutalainen kirjailija Anne Fried kirjoitti kaamoksesta kauniisti hiljaisuuden ja sisäistymisen jaksona. Sellaisena minäkin olen aina elänyt syksyn.

Miksi moni silloin masentuu, ahdistuu ja raivoaa? Varsinainen kaamosmasennus tautina on harvinainen, sen yksittäiset piirteet hyvin yleisiä.

Kannattiko raivota? Helpottiko? Perinteinen kaamostapa olisi hyvä läpivalaista.

Raivo on kohdistettua voimankäyttöä. Kun joku ei tee henkilön mielen mukaan, riittääkö se syyksi silmittömään vihaan? Tuskin.

  • Eikö haukku haavaa tee? Jo vain, tekee toki. Miten siis hoitaa vuodenajan taitekohtien riipomien raivoa, tai sen haavoittamia?

 

***

Lähteitä:

Lyhennelmä Tapani Niemen artikkelista Vuodenajat vaihtuvat meissä. Talvikulttuuri. Ulapland.  

Kahdeksan vuodenaikaa

Kalevi Aho: Kahdeksan vuodenaikaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Ihmisluonto on luontoa, on hyvinkin. Mistä joidenkin alttius syksyn masentumiseen ja raivoon? Todennäköisesti vastaus on ihan luonnollinen. Eräillä alueilla syntyneet, geeninsä saaneet ja lapsuutensa olleet ovat rakentuneet toisista aineksista kuin muut. On syntymässä säikähtäneitä ja on heitä, joilla epigeneettisyys kantaa vaikeita itsessä kohdattavia asioita. Joinakin vuosina syntyneet ja jossakin Suomen osassa asuvat/asuneet ovat saaneet syntymälahjana ikävältä haltiattarelta lisäannoksen säteilyä - ajalta, jona Neuvostoliitossa tehtiin ydinkokeita tai jolloin oli muuten kovin säteilevää...

Tässä yksi tausta sille tavalle, että ne jotka eivät jossakin asiassa ole tehneet mitään, raivoavat hänelle joka on tehnyt kaiken.

Olisiko se yksi tausta sillekin, että ihminen useimmiten kostaa hyväntekijälleen.

Seppo Mononen

Itse tekemäni tutkimus paljasti merkittävän kuolleisuuslukujen kohoamisen keväällä kaamosrasituksen lakatessa. Naisista kevätväsymykseen kuoli yli 30 % kun normaali vuodenaikaiskuolleisuus olisi 25 % /www.litorina.org/exhaustion/.
Kaamosoireita voi lievittää yksinkertaisesti hyväksymällä todellisuus; Yleisin termein todellisuuden hyväksymistä totena sanotaan inhimilliseksi kehitykseksi.

Seppo Mononen tutkija filosofian maisteri Ilmajoki www.litorina.org

Toimituksen poiminnat