Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Itsemurhaajien muistopäivä 16.11.

Itsemurha kostona epäonnistuu: syyttömät kärsivät, toiset eivät välitä. Itsemurhan syyllisiä ovat

  • eriarvoistajat,
  • toisia millä tahansa alueella hyväksikäyttävät,
  • oppilaitosten, työpaikkojen, kotien ja suhdeverkostojen itsekkäät ja piittaamattomat kilpailijat ja opportunistit,
  • mustien listojen kokoajat ja käyttäjät. Sanalla sanoen:
  • kiusaajat, oli kiusa sitten tyypillistä koulu-, netti- ja työpaikkakiusaamista tai päättäjien julmaa sorto- ja syrjäyttämispolitiikkaa. Tahi jokamiehen, päättäjän, poliitikon ja virkamiehen vainoavaa työttömyyspuhetta.

Syyttömiä ovat oikeudentuntoiset, rakastavat, välittävät, tukea antavat ihmiset.

Julkisuudessa esiintyy itsemurhaajan omainen tai ystävä, tuskin koskaan työkaveri. Miksi esim. seuraavat eivät kerro julkisuudessa läheisen itsemurhasta:

  • sinkku, jolla on lukuisia perheenisiä jatkuvasti seuralaisinaan ja yökyläilijoinä. Kun kahden seuralaisen puoliso surmaa itsensä, sinkku vain nauraa ja kertoo lapsenlapsen kuullen peitellysti: ”… meni kiikkuun”? Tuoreeltaan ja koskaan myöhemmin sinkku ei ole kauhistunut, pahoillaan eikä katuva.
  • esimiehet, jotka aiheetta heittivät kortistoon kaikkien arvostamia, loistavia alaisiaan eivätkä ole millänsäkään, kun joku tai muutama heistä surmaa  itsensä; tässäkin tapauksessa esimiehet vuosien jälkeen nauru suussa muistelevat näitä alaisiaan sanoen, että silloin ennen oli työpaikassa komeita miehiä…  
  • luottamusmies, joka raivostuu saamastaan itsemurhaviestistä ja kostaa sen rajuilla, muillekin levittämillään syytöksillä ja vihapuheella

 

Estäisitkö itsemurhia?

Onko toinen ihminen sinusta arvokas ja ansaitseeko hän sinusta hyvän kohtelun? Onko tapanasi auttaa toisia kuuntelemalla, asettua heidän asemaansa ja tarjoamalla olkapäätäsi?

Neuvojen latelu ei ole ensisijaista, jos toinen on umpikujassa. Kuuntelu ja käytettävissä oleminen on hyvä alku. Et voi tietää etkä päättää toisen puolesta, ja on tärkeätä kunnioittaa hänen kokemustaan asioista.

Toista ei pidä tuomita eikä väheksyä. Heikoilla olevaa tuskin kannattaa arvostella, jos ei ole ollut kolmea viikkoa hänen mokkasiineissaan. Eikä sen jälkeen senkään vertaa.

Keskustellessa nousevat pintaan kipeät asiat. Pahinta on usein ollut ahdasmielinen, rajoittava yhteisö, koettu väkivalta tai luottamuksen menetys. Kuviossa voivat olla epäterveet asenteet ja elämäntavat, alkoholi ja huumeet.

Toinen voi auttaa paljon olemalla läsnä, osoittamalla ymmärtämystä ja arvostamalla. Merkillistä tai ei, mutta ongelmien taustalla on yleensä tuntu oman ihmisarvon vähyydestä. Yleensä on olemassa ryhmä, joka on riistänyt uhriltaan kokemuksen omasta arvosta. Keskustellessa asia nousee itsestään esille, ja siihen on helppo tarttua. Lähes poikkeuksetta käy niin, että ongelmiin joutunut saa tapaamisista pontta ja rohkeutta tilanteen uuteen hahmottamiseen. 

Maallikolle toisen tuskan kohtaaminen ei ole helppoa, mutta kummasti tilanteeseen löytyy viisautta ja oikeat sanat. Vaikeaan kiipeliin joutunutta kannattaa rohkaista ammattiauttajankin pakeille.

***

Ne kerrat, joina olen auttanut itsemurhakierteeseen joutunutta ja saanut hänet perumaan aikeensa, ovat olleet koettelevia mutta lopulta rikastuttavia. Umpikujassa olevalle tulee ongelmiin uusia lähestymiskulmia, ja löytyy uusia voimia. On tärkeintä auttaa toista huomaamaan, että pimeimmänkin salin nurkassa palaa valo, jossa lukee "ulos". – Toibnen juttu on sitten se, että yksi auttamistani on myöhemmin kohdellut minua julmasti ja härskisti. Usein ihminen kostaa auttajalleen.

Auttaminen alkaa joka päivä. Se alkaa joka kerta, kun näet kiusaamista. Pallo on sinulla. Sinulla on vastuu jokaisesta kohtaamastasi ihmisestä.

 

Vanhusten itsemurhat

Joka toinen päivä vanhuksen itsemurha. Sotaveteraanin, lotan ja pikkulotan koti”hoito” ei aina onnistu. Kuten sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 2.12.2013 kertoo, rakenneuudistus”innovaatio” 29.11. pakottaa vähentämään kunnissa  laitospaikkoja ja vähentämään kuntien menoja 300 miljoonaa euroa; tämä koskee erityisesti pitkäaikaishoitoa terveyskeskusten osastoilla.

Jo ennen tätä leikkausta liian moni vanhus on heitteillä. Kuten vanhushoidon professori Sirkka-Liisa Kivelä muistuttaa, ympärivuorokautista hoitoa/avustusta tarvitsee – sitä nyt saavien lisäksi – 3500 vanhusta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin sivuilla on tutkimuksia ja selvityksiä näistä asioista. Kansan Uutiset kertoo erään tutkimuksen osoittavan, että

  • yli 14 000 kotihoidon varassa olevaa koki elämänsä turvattomaksi

 

Tekeekö itsemurhaaja väärin?

Vielä viime talvena kirjoitin vanhusten itsemurhista ajatuksenani, että ne pitää kaikissa tilanteissa estää. Nähtyäni terveyskeskus"hoidon", koti”hoidon” ja saatto”hoidon” karmeuden en enää ole varma siitä, tekeekö itsensä surmaava väärin.

 

  • Ketä muistelet tänään? Minä muistelen useita eri ihmisiä, mutta erityisesti itsensä murhanneita kirjallisuuden assistentteja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Itsemurha ei ole vain itsemurhaajan ratkaisu. Se on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen kysymys. Ja vastaus.

Jos itsemurha on vastaus, niin mihin? Ihmisten sivistymättömyyteen.

***

Sivistys on heikomman puolustamista
http://www.souli.fi/nakokulma/sivistys-heikomman-p...

" Tieto ei ole sivistystä. Sivistystä on se, kuinka tieto käytetään kaikkien hyväksi ja on kaikkien saatavilla.

Sivistys on sitä, että näkee itsensä yli. Maailma ei ole mitoitettavissa vain omien tarpeiden, ihanteiden ja arvojen kautta. Sivistynyt ihminen näkee yksityiskohdan osana kokonaisuutta.

Sivistys ei ole periaatteita. Maailma muuttuu ja ihmiset muuttuvat hitaasti sen mukana. Sivistys on joustavuutta arvioida periaatteitaan uudelleen.

Sivistys ei ole suosittua. Sivistys on ruokaa tarjoavan käden puremista, koska sivistys liittyy totuuteen, ja totuudessa pitää pysyä.

Sivistys on paikan vaihtamista. Sivistys on kykyä eläytyä toisen ihmisen elämään.

Sivistys on heikomman puolustamista vailla omaa hyötyä. Niiden joilla on ääni, pitää käyttää sitä heikompien tai äänettömien puolesta.

Jos itseään lakkaa sivistämästä, lakkaa olemasta sivistynyt ihminen. Se voi tapahtua kenelle tahansa, milloin tahansa. Sivistys on jatkuvaa taistelua kyynisyyttä, valmiita ajatuksia, välinpitämättömyyttä ja tietämättömyyttä vastaan.

Sivistys on nöyryyttä ymmärtää, miten vähän voi tietää."

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Kiitos Katriina hieno ja arvokas blogi.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiitos kauniista ja arvokkaasta kiitoksesta, blogitoveri Pertti!

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vaikka sanassa itsemurha painottuu tekijä ja ajatuksena on tekijän ja uhrin korostettu samuus, onkohan sana täysin oikeassa?

Yleensä kieli on viisas, entä nyt.

Hyvän tekeminen ja luottamus toiseen ovat myönteisiä. Silti niistä usein seuraa pahaa niiden tekijälle ja osoittajalle. Lapsena mietin tätä, kun kissalta pelastamani hiiri puri minua kipeästi käteen.

Kannustus auttaa, mutta ei aina. Hemmottelu on haitaksi.

Solidaarisuus, kyky asettua toisen sijalle ja auttamishalu ovat niin arvokkaita asioita, että hyvä opettaja, hyvä esimies ja hyvä toimittaja ruokkivat niitä aina ja kaikkialla. Hetkinen, missä niin tapahtuu tänään?

Kuppikunnissa, lahkoissa ja puolueissa ei ole hyvä kalastella uusia kannattajia. Tärkeintä olisi ihmisten auttaminen yhteistyöhön toistensa kanssa, toistensa pulmia näkemään ja niissä tukemaan.

Lapsi ja aikuinen alkavat helposti käyttäytyä sen mukaan, millainen kuva heistä on luotu ja ympäristöön istutettu. Se kahlitsee, estää ja rajoittaa.

Jokaiselle kuuluu vapaus kehittää kykyjään ja tehdä työtä yhteiseksi hyväksi.

½ miljoonalta riistetään ihmisoikeus työhön. Samalla heidät valitaan syntipukiksi ja sylkykupiksi. Sen tapaista on myös kouluissa, netissä, työpaikoilla, perheissä. Jos joku uhri ei enää kestä vaan surmaa itsensä, hän ei ole siinä tekijä samassa merkityksessä kuin ovat hänen alistajansa, aiheetta moittijansa ja sortajansa.

Yksinäisyys, kuulumattomissa olo, jatkuvan vääryyden kohteeksi joutuminen ja kaltoin kohdeltuna oleminen tappavat.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Ikuinen rauha heidän kauniille muistolleen.
Tämä runo eritoten eräälle heistä.

Landet som icke är

Jag längtar till landet som icke är,
ty allting som är, är jag trött att begära.
Månen berättar mig i silverne runor
om landet som icke är.
Landet, där all vår önskan blir underbart uppfylld,
landet, där alla våra kedjor falla,
landet, där vi svalka vår sargade panna
i månens dagg.
Mitt liv var en het villa.
Men ett har jag funnit och ett har jag verkligen vunnit -
vägen till landet som icke är.

I landet som icke är
där går min älskade med gnistrande krona.
Vem är min älskade? Natten är mörk
och stjärnorna dallra till svar.
Vem är min älskade? Vad är hans namn?
Himlarna välva sig högre och högre,
och ett människobarn drunknar i ändlösa dimmor
och vet intet svar.
Men ett människobarn är ingenting annat än visshet.
Och det sträcker ut sina armar högre än alla himlar.
Och det kommer ett svar: Jag är den du älskar och alltid skall älska.

Landet som icke är (Edith Södergran, 1925)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset