Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Rakkaus lääkkeenä, psykiatrit rattopoikina?

Kannattaa rakastua. Intohimo on siivet. Kognitiotiedemiehenä olen kiinnostunut surun, rakkauden, menetyksen ja saamisen jäljistä aivoissa, muualla kehossa ja psyykessä. Fani, rakastettu ja jo heidän sanansa ja kuvansa vyöryttävät dopamiinia ja välittäjäaineita. Endorfiineja ja testosteroneja vapautuu, kiintymyshormoni oksitosiini räjäyttää rakkauden esteet.

 

Intohimo ja paatos saavat elämän virtaamaan. Teoria on aina harmaa, mutta iäti vihreä elämän kultainen puu. Niinhän sen Goethe tiesi, sankarillinen rakastaja. Rakkaus energiana läpäisee usein työnteon, ajattelun ja kohtaamiset. On harrastuksia, oppiaineita ja tieteitä, jotka tekevät intohimoiseksi. Syntymisen ja olemassaolon puhdas liekki jää jäljelle ihmisestä.

 

Kun arvot ja ihanteet ovat kuolleita, yksilö alistetaan käsitykselle ihmisen ja ilmiöiden mekaanisuudesta. Se on yhteiskunnan thanatos-vaihe. Eros on se, jossa ajatus, tunne ja yhteys toiseen virtaavat hedelmöittävinä.

 

Eriarvoisuus lisääntyy thanatos-yhteiskunnassa, ja mekaaninen ihmiskäsittely. Thanatosta ovat uutisankat, kilpailun korostus, pinnalliset juostut väitöskirjat, kirjallisuuden ja klassisen musiikin riisto lapsilta ja nuorilta, ihminen koneena ja yliopisto bisneksenä.

 

Lienenkö väärässä jos sanon, että psykiatrien nousu kallispalkkaisiksi rattopojiksi on thanatosta? Psykiatri Konrad von Bagh väitti, että puolihullujen psykiatrien antama terapia ei ketään paranna. Psykiatri Matti O. Huttunen sanoi Hesarissa psykiatreja rattopojiksi. Aiju von Schöneman kirjoittaa psykiatrimiehensä sadismista ja hänen pystyttämästään perhehelvetistä.

 

Joidenkin lääkärien harjoittama musta vallankäyttö on kaukana elämän sytyttävästä liekistä ja puhtaasta elämänilosta. Miksi psykiatria nousee yhteiskunnan rappiokausina korokkeelle? Miksi se kukoisti natsi-Saksassa ja Neukuissa kelpona sopeutus- ja alistuskeinona? Mekaaninen ihmiskäsittely konsteineen on aina arveluttavaa. Viiraako päästä vai pannaanko viiraamaan, sanoi sketsin psykiatri. Thanatos-yhteiskunnassa mikä tahansa palvelee vallan- ja rahanhimoa. Toinen ihminen on alistuksen ja hyväksikäytön kohde. Aamuhartaudet ja saarnat eivät Jumalaa ja Raamattua tarvitse. Päättäjä ei anna työttömille ihmisarvoa kuin ennen vaaleja, ja silloinkin vain sanoissa.

 

En ole käynyt terapiassa enkä psykiatrilla. Olen kuitenkin paljon ajatellut näitä asioita kirjallisuudentutkijana, monesta syystä. Viime päivinä ne tulivat mieleen, kun tapasin erään nuoruudenystävän. Häntä psykiatri sanoi vuosikymmeniä sitten parantumattomasti mielisairaaksi. Lieneekö diagnoosi ollut väärä – joka tapauksessa ystäväni on pärjännyt elämässään oikein hyvin, sairastelematta, sairaslomitta ja lääkkeittä. Psykiatri taas tappoi itsensä melko nuorena.

 

Eros on elämänvoima. Kannattaa rakastua.     

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Oksitosiini on hormooni keskusheromoston ulkopuolella. Sen sijaan veriaivoesteen sisäpuolella se on välittäjäaine.

Mehiläisen kuntoutusjohtaja Aku Kopakkala, joka sai potkut, kun arvosteli masennuslääkkeitä, on nyt ryhtynyt vihreiden eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellamaalla. http://www.uudenmaanvihreat.fi/2015/01/23/psykolog...

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Sinne hän hyvin sopiikin, vihreisiin. Kumpiakin arvostan yhtä vähän, häntä ja heitä.

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Kiitos. Olipa intohimoinen kirjoitus:). Tahtoo vain usein rakastumisen kaipuussa unohtua, miten paljon pelkoa ja epävarmuutta myös siihen hassuun psykoosiin liittyy.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Hullu joka ei uskalla rakastaa. Jyväskylän Talvessa Jaakko Hämeen-Anttila tosin otsikolla Hulluna Lailasta kertoo arabialaisen runouden teemasta, rakkauden ja hulluuden kytköksestä.
http://jyvaskylantalvi2015.blogspot.fi/

PS Tietysti olen intohimoinen ihminen. Kuten opettajani ja työkaverini Tarmo Kunnas viisasi, tutkimuskohteeseen tulee suhtautua intohimoisesti. Minulla heitä on paljon. Ja lisää tulee.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Onko rakkaus yksityisasia?

Olen Hannah Arendtin kannalla: kaikki on yhteiskunnallista, poliittista.

Kieltäjä/rajoittajapuolueet kahlitsevat seksiä ja rakkautta. Milloin kehitysvammaisilta, milloin köyhiltä, naisilta, nuorilta, homoilta, jonkin toisen rotuisilta. Miten milloinkin.

Minusta rakkaus ja seksi ovat yleisiä asioita, yhteisiä. Ei niin kuin porvaripuolueista.

Rakkaus ei ole tunne vaan teko.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset