Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Sipilä tahtoo leikata työttömiltä, vaikka työttömyys tappaa

  • Indeksien jäädyttäminen vaikuttaa harmittomalta ja tekniseltä säästötoimelta, mutta olisi täsmäisku kaikkein heikoimpiin suomalaisiin. - Timo Harakka

Sipilä asettaa yhteiskunnan ryhmät toisiaan vastaan, paapoo toisia ja pudottaa toiset yhteisestä veneestä.

Sipilä osoittaa, että ihmiselämällä ei ole kovassa pelissä mitään arvoa. Työttömyysavustus olisi tarvinnut kolmanneksen verran indeksikorotusta jo 10 v. sitten, jotta sillä pärjäisi ja jotta se olisi samalla viivalla muitten tulojen kohtelun kanssa.

Työttömyys tappaa. Kuolemanriski on työttömällä 3-kertainen muihin verrattuna/aikayksikkö. Itsemurhia työttömyydestä koituu 45 000 vuodessa.

Keskustan, kokoomuksen ja PS:n vaikuttajat syyttelevät työttömiä, vaikka nämä ovat huonon politiikan uhreja.  

Kannattaa kuunnella tutkijoita enemmän kuin poliitikkoja. Tutkija Jouko Karjalainen puhui Jyväskylän Talvessa työttömistä ja köyhistä huonon politiikan uhreina. Tarkemmin tästä.

Keskusta on ennenkin hallinnut hajottamalla. Keskusta lietsoo politiikallaan yhteiskunnallisia vastakohtia. Tarkemmin tästä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (70 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En oikein ymmärrä kuinka paljon merkitystä indeksin leikkaamisella on nollainflaatiotilanteessa. Tyhjästä on paha nyhjästä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Ovatko elinkustannukset yms. kehittyneet 0 % kuluneina 10 vuotena? Kehittyvätkö ne 0 % seuraavina 4 vuotena? - Köyhyys on Suomessa yleistä. Köyhyyden oecd-kriteerit täyttyvät iloisesti monen kohdalla.

Köyhyys tappaa sisällä ja puutarhassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Indeksejä tarkastellaan aina vuositasolla. Nyt elämme miltei nollainflaatiossa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #6

Syystä tai toisesta asumiskulut yms. nousevat kohisten.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Mutta indekseissä tarkastellaan aina kokonaisuutta esimerkiksi kuluttajahintaindeksin tai muun vastaavan holistisen mittarin pohjalta. Asumiskustannukset vaikuttavat yhteen suuntaan, bensan hinta toiseen suuntaan, makaronipussi kolmanteen j.n.e. Ja nimenomaan tällaiset kokonaisvaltaiset indeksit ovat aina indeksikorjausten perustana, kun etuuksia rukkaillaan ylös tai alas.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Suomi kuntoon projektiin kuuluu valtionvelan nollauksen lisäksi myös nollan työttömyysprosentti. Helpoin tapa karsia työttömyyttä joko vähentämällä heitä luonnollisesti tai työllistämällä väkipakolla nyrkin ja hellan väliin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Oikeus työpaikan vapaaseen valintaan on ihmisoikeus. EU ja Suomi ovat hyväksyneet ihmisoikeudet osaksi lainsäädäntöään. EU:n peruskirja kieltää pakkotyön.

Missä muualla kuin meillä omaishoitaja, työtön ja eläkeläinen työskentelevät yhtä paljon kuin meillä. Ja ihan ilman eestä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Työtön ja eläkeläinen eivät ole pakkotyössä ja mitä puolestaan omaishoitajaan tulee, niin hän saa korvausta samasta työstä, jota perinteisissä perhe- ja sukukeskeisissä kulttuureissa pidetään itsestäänselvyytenä.

Mitä tarkoittaa "Oikeus työpaikan vapaaseen valintaan on ihmisoikeus."?
Tarkoittaako se sitä, että jokaisen pitäisi saada valita minne hän menee työhön ja sitten tuo valinta pitäisi saada toteutetuksi? Jospa vaikka haluaisit mennä Nokian pääjohtajaksi tai Jyväskylän kaupunginjohtajaksi.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #5

Oletko Juha kuullut ajatuksesta että työttömät tekisivät ilmaista- ja savottatyötä tukiaistensa edestä? Eikös sellainen ole pakko työtä? Miten yritykset suhtautuu kun markkinoille vapautuu ilmaista työvoimaa? Miten suhtautuminen näkyisi verotukseen? Kuinka käy ilmaisen opetuksen ja terveyden huollon?

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen Vastaus kommenttiin #5

Sen vapaan valinnan voi käsittää myös väärin. Itse ymmärrän sen niin että työttömälle annetaan muutama vaihtoehto, johon kyvyt ja koulutustaso sopii, sitten työtön saa valita niistä itselleen mieleisen.

En usko Katriinan koskaan väittäneen, tai kenenkään muunkaan Demarin, että olisi oikeus valita niin vapaasti kuin nyt halusit ymmärtää.

Mikä tahansa työ onkaan, siitä on saatava sellainen palkka, jolla pystyy perheensä elättämään ilman tukiaisia.

Mikäli itse on laiska opiskelemaan, niin on tyydyttävä pienempään valikoimaan työpaikkamahdollisuuksissa kuin korkeasti koulutettu, jos se tyytyminen keljuttaa, voi lähteä opiskelemaan.

Jokatapauksessa keskimääräinen raha joka maksetaan työttömyyden aikana erilaisina tukina ja etuuksina on noin 20000€ vuodessa yhdelle työttömälle, se maksetaan veroeuroista. Se sama raha pitäisi kierrättää työllisyyden kautta vaikka työllistämällä hyvinvointipalveluihin. Ehkä kouluissa tarvitaan välituntivalvojaa, mummolassa lukijaa, terveyskeskuksessa juoksupoikaa, mahdollisuuksia työllistämiseen on monia, lait vaan pitää muuttaa siten että rahat saadaan säännöllisesti palkkoina eikä epäsäännöllisesti tukina.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Parempi tapa olisi tässä globaalissa kilpailun ja digitalisaation hullussa maailmassa taata heidän elantonsa perustulolla joka riittäisi elämiseen, sillä Robotit tulee ja vie meiltä työn, taiteen ja urheilun. Kela muuten laski 2008 tuon elämisen hinnan olevan 1300 e/kk.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt+kela+laski+s...
Muistetaahan sitten halvan työn hinta
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/05/ulkolinja-...
ja se kuinka valtiota petkutettiin 800 miljoonan veroäyrin edestä
http://areena.yle.fi/1-2467197
sekä muistakaamme mikä tulee olemaan Troikan kurin hinta
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/16/ulkolinja-...
Ja se mitä akava muistuttaa vapaa-ajasta
http://www.akava.fi/tyoelama/akavan_tavoitteet/tyo...

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #9

Jopa empaattinen ihminen tietää yleensä tarkasti vain omasta kokemuksesta (+ sitten tiedosta). En tiedä, mitä vapaa-aika on. Minulla ei ole koskaan ollut sitä. Sanan kyllä olen kuullut. Tai sitten minulla ei ole muuta koskaan ollutkaan kuin vapaa-aikaa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #9

Troikka vai Troija? Hevosvoimaa vai puuhevonen?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #12

Troikka kaatoi pelastus toimillaan Kreikan ja velkoo sen nyt tyhjiin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Hallituksessa, jossa SDP oli mukana, ei leikattu työttömiltä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Äänestäjät halusivat porvarihallituksen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Sipilä olisi voinut yhtähyvin valita neuvotteluissa kokoomuksen sijaan Sdp

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #46

Minä puolestani ymmärsin, että hän olisi yhtä hyvin voinut valita sekä SDP:n että Kansallisen kokoomuksen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #56

Nelikenttä hallitus ehkä olisi toisaalta ollut tässä tilanteessa trio Ässää parempi. Kun tennispallo lentää oikealle, vasemmalle, liberaaliin ja konservatiiviin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työttömyys ei tapa, elintavat tappavat. Tupakointi, viinanjuonti ja ylipaino. Mikään näistä ei ole kausaalisuhteessa työttömyyteen.

Itsemurhia ei kokonaisuudessaan tapahdu kuin pienen pieni murto-osa väittämästästi.

Työttömyysetuuksia on indeksikorotettu vuosittain. Siksi esimerkiksi pienituloisimman desiilin väestöstä reaalitulot ovat nousseet parissa vuosikymmenessä yli kaksikymmentä prosenttia.

Miksi jatkat valehteluasi? Eikö sinulla ole mitään itsekunnioitusta? Että viitsisi edes tarkistaa faktat ennen julistamista.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Miksi jatkat vaimosi pieksämistä?

Tulot työttömällä ovat vuodesta toiseen useinkin ihan sentilleen samat. Menot eivät ole.

Kansainvälinen tutkimus työttömyyden aiheuttamista itsemurhista on helposti saatavilla. Tässä uutinen siitä. http://yle.fi/uutiset/kansainvalinen_tutkimus_4500...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Voit pyytää Kelaa maksamaan indeksikorotukset ja esimerkiksi parisen vuotta sitten tehdyn tasokorotuksen myös sinulle. Muille ne on jo maksettu, en osaa sanoa miksi sinut on unohdettu.

Pienhiukkaset tappavat Suomessa vuosittain enemmän ihmisiä kuin liikenne, itsemurhat ja työtapaturmat yhteensä. Olisiko siinä kenties hiukan tärkeämpi kohde suunnata resursseja kuin työttömien tupakoinnin, viinanjuonnin ja lihominen entistä suurempi tukeminen?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Katriina K.,

Et nyt lainkaan hallitse kompleksikysymyksen asettelua, jossa vastausvaihtoehdoiksi annetaan joko kyllä tai ei.

"Oletko jo lakannut pieksämästä miestäsi ?"

Erkko Korppaanmäki

"Työttömyys tappaa. Kuolemanriski on työttömällä 3-kertainen muihin verrattuna/aikayksikkö. Itsemurhia työttömyydestä koituu 45 000 vuodessa."

Myös työnteko tappaa: työtapaturmat.

Jos kuolemanriski on työttömällä kolminkertainen "muihin" verrattuna, saattaa syy työttömyyteen olla nimenomaan elämäntavat, jotka eivät edistä työllisyyttä tai työssä pärjäämistä. Tällöin työttömyys on seuraus eikä syy.

Väittämäsi vuosittaisista 45k työttömän itsemurhasta on suurempi kuin Suomessa kuolee vuodessa ihmisiä kaikkiaan.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vainoojat väittävät poikkeuksetta uhrejaan syyllisiksi. Työttömien Suomessa saama kohtelu on periaatteessa samanlaista kuin oli juutalaisten kohtelu taannoin Saksassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miten sitten kommentoit tuota:

"Väittämäsi vuosittaisista 45k työttömän itsemurhasta on suurempi kuin Suomessa kuolee vuodessa ihmisiä kaikkiaan."

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mielestäni te jotka kehtaatte verrata oloja suomalaisena työttömänä natsien touhuihin, ansaitsisitte kyllä paikkanne keskitysleiriltä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"työnteko tappaa"
Myös liika työ (burnout), pitkästyminen (boreout), riittämätön palkka ja työturvallisuuden laiminlyönti tappavat.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Vain työttömien, vanhojen ja muiden vähäosaisten autsvitsi työ-, eutanasia- ja resomointointileiri puuttuu. Sekä sosiaaliturvatunnusten ja kansalaisuuden mitätöinti.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Getot eli köyhien ja työttömien asuinalueet ovat Suomessa totta. Niiden arkkitehtuuri sisältää usein muistumis DDR:stä tai Siperiasta. Työtön on muitten kannalta kuin spitaalinen, jota kartetaan. Työttömällä ei ole varaa matkusteluun, usein ei edes harrastuksiin. Hänellä ei monestikaan ole varaa tietokoneeseen. Hän on monesta syystä marginaalissa.

Työttömät ovat ainoa ryhmä, jolta ei kysytä sitä itseä koskevissa asioissa.

Työttömyyspuhe on tutkitusti leimaavaa, alentavaa ja mustaavaa. Sitä harjoittavat tutkitusti päättäjät, viranomaiset ja jokamies.

Jne. Työttömien osa rinnastuu natsi-Saksassa ja neukuissa herjoiutettuun järjestelmälliseen vainoon.

Mitä iloa on kansalaisuudesta, jos ihmisoikeuksia ei ole?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Meinaatko, että kun joku joutuu työttömäksi, niin hän oitis muuttaa työttömien asuinalueelle?

DDR on huono vertailukohde tässä yhteydessä, koska siellä oli teidän sosialistien ihannoima täystyöllisyys - niissä getoissa. Tosin heiltäkään ei mitään kysytty heitä itseään koskevissa asioissa.

Työttömät eivät ole yhteiskuntaluokka, vaan joukko kansalaisia, jotka sillä hetkellä sattuvat olemaan työttömiä ennen uuden työpaikan vastaanottamista. Se on yksilökohtainen tilanne - ei yhteiskuntaluokka.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #27

Ennenaikainen luokkajako on korvautunut jaolla työllisiin, työttömiin ja upporikkaisiin. Työttömyys on yhä suuremmalle osalle ihmisiä getto tai leiri, josta ei ole pääsyä. Heidän työpaikkansa riistäjät eivät saamastaan luovu. Ellei yhteiskunta ala vaatia sitä ja sanktioi esim. ikärasismista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #30

Muuan Ranskalainen Marie Antoinette 1789 sanoi näin nälkää näkevälle rahvaalle ja köyhällä "Syökää briocheja jos leipä on loppu". Tästä kansa vallan vimmaantui ja turhautuneena sekä vihaisina marssi kaduille yläluokkaa vastaan, koska heillä ei ollut syödäkseen leipää saati mistään tietämättömien ylimystön kakkuja. Antoinette, keisari ja moni muu ylimystön jäsen surmattiin raa'asti kiljotiinillä ja ilmoille kaikui ihmisoikeuksien julistus "vapaus, veljeys ja tasa-arvo!"

Ps. Brioche on eräänlainen suolainen kuivakakku.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Keski-Suomeen ghetot eivät ole vielä rantautuneet slummeista ja asunnottomien paljoudesta puhumattakaan. Tosin amerikkalaisen unelman ympäröimät kaupunkien keskustat ja ja maaseudun kirkon kylät on muutettu 70- ja 80-luvuilla lähiöiksi puutarhakaupuki mallin mukaan. Näin täällä omakotitalojen keskellä kohoaa pistetalojen ja DDR kolossien uljas 80-lukulainen maailma jossa autot ja raha ovat herra sekä asiat päätetään yhä kabinetin miestenvessasa. Vielä onneksi työtön voi jaloi tai jos omistaa pyörällä liikuskella ajankuluksi kotikuntansa sisäpuolin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes Vastaus kommenttiin #29

Getto-sanaa on yhteiskunnan tutkimus käyttänyt jo kauan. Termi on osuva.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kahdesti ovat kommentoijat kysyneet työttömien itsemurhista. Vastaus on jo kohdassa 14.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

No joo, kun koko maailmasta puhutaan. Silloin kuolee auto-onnettomuuksissa kaksimiljoonaa ihmistä vuodessa. Toisaalta kuitenkaan itsemurhien kohdalla ei voida tarkkaan tietää kunkin motivaatiota. Varmaan ahdinkoon joutuneita on, jotka mm. työttömyyden vuoksi siihen päätyvät. Esimerkiksi Japanissa lähinnä työttömyyteen liittyvän sosiaalisen häpeän vuoksi.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Häpeävätkö ne, joiden syytä suurtyöttömyys on?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #26

Eivät varmaankaan, ne demarit ja hiedän hengenheimolaisensa, jotka tukahduttavat taloudellisen toiminnan verotuksella ja byrokratialla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #28

Vain pitääkseen heikomman puolta ja pitääkseen heidät hengissä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"Sipilä tahtoo leikata työttömiltä, vaikka työttömyys tappaa"

Juu, juu, mutta jollain tavallahan työttömien määrää pitää leikata.
Seuraavaksi olemme me eläkeläiset vuorossa. Hieman soveltaen Niemöller'iä:

First they came for the Unemployed, and I did not speak out—
Because I was not a Unemployed.

Then they came for the Pensioners, and I did not speak out—
Because I was not a Pensioner.

Then they came for the Trade Unionists, and I did not speak out—
Because I was not a Trade Unionist.

Then they came for the Middle Class, even if we were always silent
— and, and... there was no one left to speak for us.

________________________________________________

Marxin sanoin:
"Seiska-lehden lukijat - herätkää!"

Moraali: Olemme Seiska-lehden lukijoiden armoilla - Auta Armias, jos eivät herää!

Henry

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Miten suuri säästö yhteiskunnalle koituu köyhän kuolemasta? Siitä, jota hallitus tähänastisten puheittensa nojalla aikoo edistää.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Yritykset eivät nykyisin työllistä, vaikka niille syydetään tukia sitä varten. Pienyritykset työllistävät etupäässä vain yrittäjän.

Rahamaailma ja yritykset hyötyvät työttömyydestä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Noin 90% työvoimasta on työllistettyä. Ylivoimainen valtaosa heistä yksityisellä sektorilla, jossa suurin työllistäjäryhmä on PK-yritykset. Sen sektorin työllistämismahdollisuuksien eteen on panostettava eniten, koska sieltä nimenomaan on saavutettavissa merkittäviä ja pysyväisluontoisia tuloksia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Juu, ei tarvita kuin yhteiskuntasopimus, joka kieltää kiellot, jotta ihminen olisi taas vapaa luomaan, toimimaan talkootyöllä yhteisön hyväksi ja yrittämään.

Mutta, mutta, porvarit vastustaa tällaista vapautta henkeen ja vereen, koska tämän saavuttamiseksi tarvitaan - Oih, niin kauheaa - verorahoja.

Mielummin tuhoavat itsensä - kuihduttavat itsensä, kunnes ovat samassa tilanteessa kuin ne, joita uudenlainen yhteiskunta, uudenlainen yhteiskuntasopimus, haluaisi pelastaa.

Henry

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #37

Sipiläinenyhteiskuntasopimus kaatui työtuntien pidennysten kohtuuttomuuteen ja pidennysten tehottomuuteen työtehokkuuden lisäämisessä. Alkuperäinen yhteiskunta sopimus on Jean-Jacques Rousseau teoria valtion synnystä.

Sitaatoin Wikipediaa...
"Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet. Yhteiskuntasopimusetiikkaa kutsutaan myös kontraktarismiksi. Tässä yhteydessä siis käsitteellä yhteiskunta tarkoitetaan valtiota."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yhteiskuntasopimus
Sipilän YS jonka laati SSSr ja kaatoi AY, EK sekä Akava
http://www.hs.fi/m/politiikka/a1430881663923
http://demokraatti.fi/yhteiskuntasopimus-kaatui/

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työllistätkö sinä? Saatko tukia?

Kukaan ei hyödy työttömyydestä. Ehkä muutama demari. Älä ole typerä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Opiskelijana ja kuluttajana työllistän muutaman opettajan, kaupan kassan ja yhden kela- ja sosiaalityöntekijän. Ne ainakin on varmoja oheisvaikutuksia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #45

Kenelle sinä maksat siis itse ansaitsemillasi rahoilla palkan ja sivukulut hallinnoimaltasi tililtä?

Joskus pitää näemmä täsmentää ettei synny vaaraa tuollaisiin aivopieruihin jonka juuri heitit.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #48

Esim ostamalla kaupasta purkinmaitoa osallistun sen työntekijöiden palkan maksuun. Verotuksen kautta raha sujahtaa päättäjille ja opettajille. Miten niin en maksa kenenkään palkkoja kuluttajana? Ilman kulutusta ja ostovoimaa ei niitä palkkoja ja verojakaan makseta, enkä puhu vain viennistä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #49

Leikit yksinkertaista. Jos sinä et tuota sitä arvoa jolla maksat maitosi, syöt vain jonkun toisen pöydässä.

Päin vastoin kun näytät kuvittelevan etuuksien jakaminen ei tuota mitään hyvää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #50

Yhtä hyvin kaikki Suomalaiset voisivat jättää maitotuoteensa ostamatta, sehän vain tarkoittaisi irtisanomisia useille ja konkurssia valiolle. Talous on kiertokulku ja kulutus on ollut sen moottori se vaan saa polttoainetta palkoista ja tuista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #51

Ja jos tuilla ostetaan maitoa, maidon tuottaja voisi aivan yhtä hyvin viettää vapaa-aikaa ja olla tuottamatta maitoa. Tai vaan vähemmällä byrokratialla lahjoittaa maidot ilmaseksi.

Jos maidon tuottaja ei saa sinulta mitään vastineeksi maidosta, riistät häntä. Vaadit maitoa muttet anna vastineeksi mitään.

Tuottamaton yksilö ei ole millään tavalla hyödyllinen. Saat oikeuden kuluttaa kun tuotat.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #52

Miten niin työttömälle tai opiskelijalle myönnetyt tuet eivät palaa kulutuksessa kieroon? Perustele väitteesi. Mielestäni tuloja tarvitaan myös silloinkin kun opiskellaan työhön tai työpaikkojen välillä on taukoa, ihminen ei lakkaa syömästä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #53

Ne palaavat kiertoon tottakai. Mutta niiden vaikutus on sama kuin vaikka katovuoden. Joku napsaisee osan sadosta vastikkeetta.

Joskus ne olivat kuninkaat jotka ottivat osansa, välillä on kato vienyt osan. Nyt sosiaaliturva vie ison osan.

Kyllä ihminen leipää tarvitsee. Se nyt vain on havaittu fakta että mitä enemmän leipää annetaan työttömyydestä, sitä enemmän ihmisiä työttömyys houkuttelee. Sitä enemmän myös työttömiä tulee. Ja mikä älyttömintä, kun työtön on saanut kuukauden ajan leivän päivässä, jatkossa hän vaatiikin kaksi leipää päivässä. Ja niin edespäin. Lopulta kukaan ei ole tuottamassa leipää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #54

Työttömyys ei johdu työttömien tukemisesta vaan taloudesta. Me elämme lomassa, yrityksiä kaatuu ja porukkaa lentää pihalle. Eise silloin ole työntekijän halttomuudesta jalaiskuudesta kun esim valio irtisanoo väkeä huonon taloustilanteen takia. Kun ihmisille ei ole heti uutta työpaikkaa perään he jäävät työttömiksi työn hakijoiksi, sama opiskelut päättäneillä. Enään et saa töitä marssimalla tehtaan ovista sisään, syynä ettei heillä ole töitä tarjolla. Sitten vielä työpaikkoja verottaa robotiikka ja digitalisaatio, sillä siinä missä ennen tarvittiin kymmentä miestä tullaan enään tarvitsemaan yhtä vahtimaan robottia. Kun ollaan tultu nyt siihen että puolet vaatii saada sen yhden leivän päivässä pysyäkseen jotenkyten elossa niin jostain kummasta toinen puoli vaatii ettei näille annettaisiin sitäkään. Turha syyttely ja toisen ahdistelu ei johda mihinkää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #55

Työttömyys johtuu yksinkertaisesti siitä ettei työn hinta ole sopiva. Ja työn hintaa ei voi laskea kun sosiaaliturvaetuudet ovat jo ylittäneet alimmat TES-palkat. Niitä on nostettu joka ainoa vuosi.

Tämä ei ole mikään suhdannelama vaan krooninen kilpailukykykriisi. Mikään elvytys ei auta vähääkään jos tuotantoa ei saada kilpailukykyisemmäksi. Joka neljäs metallin firma on kannattavuusrajan alapuolella. Että siitä riemua repimään.

Eli sosiaaliturvan korkea taso KIISTATTA aiheuttaa työttömyyttä. Jos sen taso tiputettaisiin vuoden 2007 tasolle, mitään ongelmaa ei olisi. Ja vuonna 2007 kukaan ei ollut lähelläkään nälkäkuolemaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #60

Työn hintaa ei voi alittaa elinkustannuksia. Sen aloittaminen on tuhoisaa yksilön terveydelle Ja ravinnon savannille sekä pahimmillaan aiheuttaa asunnottomuutta. Meidän ei tulisi olla itsellemme vahingollisia missään nimessä eikä meidän tulisi Elää täysin markkinoiden ehdoilla. Sen kieltää myös ihmisoikeudet. Yle ulkolinja halvantyön kova hinta http://areena.yle.fi/1-2388876

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #62

Vuodesta 2000 tähän päivään toimeentulotuen reaaliarvo on kasvanut 40%. Vuodesta 2007 noin 20%. Vuodesta 2007 talous on samanaikaisesti vain sukeltanut.

Mikä sinulle oikein riittää? Haluatko kaikkien kaikki rahat panematta tikkua ristiin toisten eteen?

Voit joko elää markkinoiden ehdoilla tai pakottaa toiset aseella uhaten elämään vain sinua varten. Markkinat ovat vain nimitys kaikkien ihmisten toimille yhteensä. Jos et suostu elämään markkinoiden ehdoilla, panet (olet jo pannut) säkin päähäsi ja kitiset.

Ihmisoikeudet eivät millään tavalla määrää että sinun kuuluu saada osaasi enempää. Nyt saat paljon, paljon enemmän.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #65

Ihmisoikeuksien julistuksissa niissä joihin Suomi on sitoutunut monen länsimaan ohella sanotaan suoraan että kaikilla on oikeus riittävään elintasoon, terveyteen ja elämään. Kun köyhä kitisee asumisen kallaudesta, nälästä, työnpuutteesta ja terveyden tila laskee ei tosiaankaan ole kyse laiskuudesta vaan halu selvitä ja pysyä elossa. Voidaan sanoa että jos kuulet tai näet jonkun keräämässä niin älä ummista silmiäsi syyttäen tätä laiskuudesta ja ahneudesta. Nimittä silloin jos on kerjääjiä on jotain pielessä yhteiskunnan rakenteessa Ja silloin ei ole kerjääjää syyttäminen. On tietysti niitäkin jotka olisivat ja laiskottelevat mutta eivät kaikki ole heitä. Nykyään töitä ei löydä sormiaan napsauttamalla. Kuvitteleppa itsesi siihen tilaan että huomenna sinut irtisanotaan töistä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #60

Tiesitkö että kuluttajatkin osaavat äänestää jaloillaan. Niukilla tuloilla valitaan halvinta. Parempien palkkojen ja elinkustannusten perässäkin osataan muuttaa. Suomalaisuutta, terveellisyyttä ja egologisuutta ei arvosteta jos kuluttajilla ei siihen ole varaa.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä Vastaus kommenttiin #54

Tämä sitkeä harhaluulo houkuttelevasta työttömyydestä on yksi suurimpia aivopieruja, mitä koskaan on päästetty. Sen tueksi ei ole olemassa mitään empiiristä näyttöä, mutta myytti elää kadehtivan pikkuporvarin ahtaassa mielikuvituksessa. Hyvän työttömyysturvan maissa ei ole samanlaista jättityöttömyyttä kuin Suomessa, jossa joukkoirtisanomiset ovat helppoja ja nopeita toteuttaa. Kokemusta on. Ota selvää asioista, ennen kuin suollat tuota väsyttävää roskaa, jota ei tuon paremmin pysty nimittämään. Jokaista avointa työpaikkaa kohti on tarjolla kolmekymmentä hakijaa, ja joka kolmas menee työlliselle työpaikan vaihtajalle. Ja työtä vailla on 600 000 suomalaista. Kuinka umpiluupäinen voi ihminen olla, että jaksaa kuvitella ja levittää tuollaista saastaa, jota ei voi edes humorin varjolla puolustella? Tietenkin vihreältä oksalta on hyvä huudella ja arvostella samalla kun elelee kateellisten harhojen vallassa. Tervetuloa vaan työttömäksi, kannattaa kokeilla tätä leveää elämää.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #52

Olet kai unohtanut varmaan sen seikan miksi yitykset tuottavat palveluja ja tuotteitaan. Eivät he itselleen niitä tuota vaan kysynnälle ja asiakkaille. Ilman asiakkaita ei ole tarve tuottaa hölkäsen pöläystä. Ilman asiakkaita ei kukaan ole ostamassa eikä kuluttamassa. Ajattelet vain että niitä tuotetaan rahan ja työn takia.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tuohon Kajannes - Kuikka -pallotteluun voisi lisätä:

Kuluttajahintaindeksi on toivottoman keskiluokkaiseksi säädetty. Mukana on paljon sellaisia vermeitä ja palveluita, joita alimmat tuloluokat eivät käytä. Tarvitaan tuloluokkkiin kohdistettu kuluttajahintaindeksi, joissa esim. yksiöiden vuokrat, bussimaksut ja ruuan hinnat ovat sopivammin painotettu.

Siinä mielessä inflaatio on edennyt ja indeksijäädytykset purevat köyhää kaulasuoneen.

Mielestäni ongelma keskustelussa on usko siihen, että kaikille saadaan töitä ja kaikki palaa normaaliksi, kun vaan tehdään oikeat päätökset. Oikeisto kiristää ja vastuuttaa yksilöä, vasemmisto paapoo. Uskon itse, että jaossa on vain lisääntyvää köyhyyttä, ja jos nyt kiristetään ilmapiiriä, joudutaan jonkinlaiseen keskitysleirijärjestelmään, kun osa väestöä joutuu vuokraluukuistaan kadulle.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyllä se indeksi on aika fiksu. Ja jos ajattelee painotuksia, asuminen vie siinä melkein kaksi kertaa sen minkä seuraavaksi suurin ryhmä, ruoka. Tämä pätee käytännössä vain pienituloisille.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Alkoholin riskikuluttajista valtaosa työssäkäyviä

Kansanterveyslaitoksen juuri julkaistu tutkimus osoittaa, että alkoholin riskikulutus on Suomessa yleistä. Riskikuluttajat juovat alkoholia terveydelleen vaarallisia määriä, mutta eivät ole varsinaisesti alkoholiriippuvaisia. Tutkimuksessa riskikuluttajista valtaosa, lähes 80 prosenttia, oli työssäkäyviä.

Tutkimuksessa 30–64-vuotiaista suomalaisista riskikuluttajia oli 5,8 prosenttia.

"Prosenttimäärä on suuri, sillä tutkimuksessa määriteltiin riskikulutuksen rajat melko korkeiksi eli miehille 24 ja naisille 16 alkoholiannosta viikossa viimeisen vuoden aikana", sanoo tutkija, ylilääkäri Mauri Aalto.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työllisiä on noin 5 kertaa enemmän kuin työttömiä..

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Minusta työttömyyden käsitteleminen on vaikeaa. Työttömiä on monenlaisia. Minulla ei ole mitään erityistä asiantunemusta käsittelemistäni asioista kommentissa, joten kannattaa suhtautua sopivan skeptisesti, kyse on mielipiteistä.

Keskustelu minusta hyvin usein epäonnistuu objektiivisuudessa, järkevyydessä tai humaaniudessa.

Kaikilla on omat mielipiteensä ja arvomaailmansa, mutta mielestäni vain yhden osapuolen näkökulman tarkasteleminen on liian puolueellista voidakseen muodosta hyödyllisiä ja helpottavia johtopäätöksiä. Ehkäpä älyllisen epärehellisyyden tai itsepetoksen voisi liittää objektiivisuudessa epäonnistumiseen tässä esimerkki kolmijaossa.

Minusta ns. 'pehmeät' arvot ovat varsinaisia arvoja ja ns. 'kovat' arvot kuuluvat pikemminkin keinojen ja pragmaattisuuden puolelle. Minusta kunnollisen päätöksenteon ja argumentoinnin täytyy jollain tapaa perustua molempiin. Otetaan esimerkiksi 'heikoimpien' puolustaminen ja 'heikoimmassa asemassa olevien asioiden ajaminen'.

Arvopohjasta ja pelkällä tunteella päätöksiä tekevien ihmisten johtopäätökset voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: "Heikoimpia pitää auttaa. Kasvatetaan tulonsiirtoja"

Tällainen asenne on minusta ongelmallinen. Jos 'tulonsiirrot' ja 'heikoimpien asema' käsiteltäisiin toisenlaisesta näkökulmasta, ja kysyttäisiin esimerkiksi: Mikä on sopiva tulonsiirtojen taso? Vastaukseksi kysymykseen ei voi antaa "Heikoimpia pitää auttaa. Kasvatetaan tulonsiirtoja" vaan jotain muuta kuten esimerkiksi "700€/kuukaudessa" (Mikä on suhteutettavissa nykytilan vertailukohtaan, mutta toisaalta vastauksen todennäköisesit muodostaa silti samalla periaatteella nykytilaan vertaamalla, jos tietää mikä se on) tai ehkä hieman monimutkaisemmin esim. "Nykyisellä ansiotulojakaumalla ja huoltosuhteella sopiva taso bruttotulonsiirroile on 30% mediaaninettopalkasta"

Ns. pelkällä järjellä ajatellessa minun mielestäni epäonnistuu humaaniudessa, järjellinen ajattelu kaikessa loogisuudessaan voi jättää huomioimatta sosiaalisten signaalien merkityksen, kuten välittävät eleet. Ennenkaikkea järjellisessä ajattelussa keskeistä on pragmaattisuus ja seurausetiikka, asioiden arvottaminen niiden vaikutusten vuoksi. Tämä on kyllä hieman hankalaa. Minusta asioilla on itseisarvoja, pelkät seuraamukset eivät ole riittävä perustelu moraalisten näkökulmien muodostamiselle. Esimerkiksi "järki"ihminen voisi seurauseettisesti väittää, että "Lasten ankara kasvattaminen on hyvä, sillä lapsista tulee ahkeria", mutta tämä unohtaa kokonaan sen että itse ankaruus saattaa olla pahasta, ja ehkä elämässä tärkeimpiä vaiheita saattaa olla se lapsuus, eikä välttämättä aikuisuus. Tulevaisuuteen keskittyvä seurauseettisyys epäonnistuu huomioiman tämän päivän ja asioiden itseisarvot.

Ennen kaikkea järkiajattelu minusta epäonnistuu tavoitteiden määrittelemisessä. Minusta siis 'pehmeät' arvot, idealismi, tarkoittaa tavoitteita, ihmisille merkityksellisiä asioita. 'Kovat' arvot kuten talous, ovat pragmaattisia keinoja lähestyä kohti näitä tavoitteita.

Työttömyydestä keskustellessa minusta aina löytyy heitä, jotka haluavat uhriutua työttömien puolesta tai heitä, jotka haluavat syyllistää ja rangaista työttömiä. Sekä muitakin ryhmiä.

Kaikesta huolimatta minusta tämä keskustelu kokonaisuudessaan vaatii sellaista objektiivisuutta ja holistisuutta, jossa on mahdollista punnita sekä tavoitteita, että keinoja, joilla tavoitteita parhaiten lähestytään.

Minun mielestäni ei ole järkevää eikä oikeudenmukaista esimerkiksi että osa-aikaista työtä tekevällä ihmisellä ei välttämättä jää paljoakaan enempää elämiseen varaa kuin työttömällä, erityisesti jos asuu alueella, jolla on korkeat vuokrat. Minusta tämä saattaa olla kaikkien osapuolten näkökulmasta epäoikeudenmukaista. Miksi niin? Ensinnäkin työttömän mahdollisuus parantaa omaa asemaansa on heikentynyt, jos yhteiskuntaan osallistuminen matalapalkkaisella alalla työskennellessä ei ole kannattavaa. Työn vaatima aika ja sen hankkimisen vaiva eivät välttämättä vasta siitä saatua hyötyä, motivaatio voi olla heikko. Samalla tavalla tällaisella alalla työskentelevä ihminen, voi olla katkera, jos työttömien korvaukset ovat samaa luokkaa kuin matalapalkkaisella työntekijällä. Saattaa tuntua, että työstä ei saa kunnollista korvausta, tai ettei se ole kannattavaa. Tämä asetelma lisäksi saattaa heikentää sosiaalista oikeutusta tulonsiirtoihin, mikä voi lisätä häpeän tuntemuksia tai muita vastaavia ristiriitoja.

En nyt jaksa yrittää tässä kommentissa ottaa kantaa näihin leikkauksiin kovin syvällisesti, mutta jos vaihtoehtona on esimerkiksi tuottavan toiminnan mahdollistavasta tulonsiirrosta ja työttömänä olemisesta maksettavasta tulonsiirrosta, minusta voi olla sekä oikeudenmukaista että pragmaattisesti kannattavaa leikata mielummin työttömyyden subventoinnista.

Nykyisessä tulonsiirtojärjestelmässä on jo vastikkeellisia elementtejä. Vastikkeellisuus voi mielestäni parantaa tulonsiirtojen oikeudenmukaisuutta, sekä lieventää ajankäyttöön liittyvien vaihtoehtoiskustannusten kautta kannustinloukkuja, kuten esimerkiksi matalapalkkaisen työn suhteellista kannattavuutta. Vastikkeellisuudessa ongelmana on minusta ainakin työmarkkinoiden yhteensovittaminen, sekä tuottavuuden mahdollistaminen.

Jotta vastikkeellisuuden voisi mieltää kannattavaksi ja oikeudenmukaiseksi, sen pitäisi tavallaan tuottaakin jotain. Mutta jos julkinen sektori yrittää 'luoda tuottavia työpaikkoja' voi olla että työnluomiseen kuluu suurin osan tuottavuuden hedelmistä. Vastikkeellinen työnteko yksityisellä sektorilla puolestaan ohittaisi työehtosopimusten yleissitovuuteen perustuavn minimipalkan eikä sillä tavalla ole yhteensopiva järjestely nykyisen lainsäädännön kanssa, sitäpaitsi AY-liikkeet todennäköisesti yrittävät pitää kiinni työvoimakartellistaan, mutta toisaalta työmarkkinavaikutusten huomioon ottaminen on oletettavasti tärkeää.

Mielestäni tästä yhtälöstä pitäisi kuitenkin pyrkiä löytämään jonkinlaisia kompromisseja esimerkiksi jollakin työehtosopimusjärjestelyllä, sellaisesta näkökulmasta, jossa yhdistyvät ainakin seuraavat tavoitteet: Investointiluontoisesti ylläpidetään ihmisten työkykyä, kevennetään työttömyyden aiheuttamaa kuormaa julkiselle taloudelle (Mikä parantaa tulonsiirtojen sosiaalista oikeutusta), sekä yritetään pienentää työttömyyden haitallista vaikutusta kokonaistuottavuuteen. Näiden kanssa yhteensovittamista vaatii myös nämä arvonäkökulmat: Ihmisten asema yhteiskunnassa, (myös sosiaalinen) hyvinvointi.

Tulonsiirrot vaativat verovarojen käyttämistä niihin. Verovarat täytyy kerätä ihmisten palkoista ja muista tuloista. Työttömistä keskustellessa pitäisi huomioida myös työnantajat, työntekijät, jne. Kun verot pienentävät ansiotuloja. Entäpä kaikki ne muut osapuolet, joilta leikkaaminen on vaihtoehtona valtion verovarojen kulutuspuolella? Entä jos valinta on eläkeläisten ja työttömien väliltä? Opiskelijoiden ja työttömien? Sairaanhoidon ja työttömien? Poliisityön ja työttömyyden? Minusta on lähtökohtaisesti parempi jos raha toimii kannustimena johonkin tuottavaan tai hyvinvointia parantavaan.

Käyttäjän RitvaKorhonen kuva
Ritva Korhonen

Antti Rinteellä olisi ollut loistava ajatus työllistämisestä.

Toimituksen poiminnat