Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Koulutuksen oikeistolainen, musta historia ja nykypäivä

Eilen olivat Jyväskylän norssin 100- ja lyskan entisten oppilaitten 70-v-juhlat.  Koulujen lahtariperinne kirkastui tähän päivään ulottuvaksi.

 

Pikkumainen Jyväskylä kehitettiin 1800-luvulla suomenkielisen oppi- ja kirjasivistyksen tukikohdaksi. Lyseo, tyttölyseo ja opettajaseminaari vetivät nuoria puoleensa kuin kukkapehko pölyttäjiä.

 

Jo silloin isänmaan parhaat kävivät Sanni Kortmanin koulussa tai näissä muissa ahjoissa kääntymässä: heidät heitettiin laitoksista, lehdestä jne. pellolle komeassa kaaressa – esim. Minna Canth.

 

Parhaimmat ehtivät ennen häipymistään herättää syvällistä pahennusta. Minnakaan ei astunut vain viinanvalmistajien, päätoimittajien ja valtuutettujen vaan koko herskaapin varpaille. Törkeintä oli hänen auttamistyönsä Mäki-Matissa, vaivaisten kaupunginosassa. Minnan mehu, potut ja tuki köyhälistölle vierotti sitä uskosta Jumalan jokaiselle määräämään yhteiskunnalliseen asemaan, tiesi rouvas- ja herrasväki.

 

Norssi perustettiin kansallis- ja lahtarihengen tuiskeessa. Yksi sen ideoija, nykyisen KEP-väen edeltäjä Elsa Heporauta lähetti Keskisuomalaiseen tulikivisiä rintamakirjeitään kansalaissodasta. Jos kohta muitakin hengennostatuksia, mm. unissasaarnaaja-aiheisia.    

 

Norssin 100-juhlassa ei suinkaan puhunut koulusta valmistunut Susanna Huovinen vaan Kannuksessa ylioppilaaksi tullut Mauri Pekkarinen. Viihteellisissä juhlallisuuksissa ei miespuolisten esiintyjien mieltä painanut sen kummemmin akateeminen tai muu työttömyys, joka on alueella maan suurinta, tai muu yhteiskunnan kriisi ja eriarvoistuminen.

 

Lyseon seinään kiinnitettiin eilen jääkärilaatta. Jääkäriliike näet syntyi 100 vuotta sitten.

 

Legendaarinen Joel kirjoitti Suomen Ateenasta, että parhaat poistuvat Jyväskylästä. Eksorkistit häätävät heidät loitsuin ja manauksin. Laaja kirja muuten päättyy myönteiseen esittelyyn ja arvioon tutkimuksestani…  

 

Kannattaisiko Suomen Ateenan kouluperinnettä juhlistaa vielä parilla laatalla? Puistokoulun seinään laatta kertomaan, että rakennuksen takana teloitettiin punaisia? He muuten olivat Jyväskylässä erityisen rauhanomaista väkeä. Toisin kuin rehtori Martti Korpilahden, seminaarinlehtorien ja pappien lietsomat valkoiset/mustat.

 

Yliopiston seinään muistotaulu nimekkäästä, juuri eläköityneestä kokoomuslaisesta, yhdestä kaupungin vaikuttavaisesta KOK-miehestä? Tulevasta kaupunginjohtajasta ja yliopiston hallituksen jäsenestä Markku Anderssonista, kandista, joka yliopistossa työskennellessään keräsi, pani talteen ja kertoi eteenpäin seikkaperäiset tiedot yliopistoväen poliittisesta suuntautumisesta.  

 

Koulutuksen oikeistolaisuudesta ja oikeistolaistavuudesta iloitsevat niin KOK, KEP kuin kirkko. KEPkin on oikeistoa, tänään yhtä paljon kuin sata vuotta sitten.   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Norssin juhlassa oli leipää ja sirkushuveja. Stand up -koomikko nauratti yleisöä kovasti. Oluessa kypsennetty nauta ravitsi sitä. Vai oliko se sika?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset