Työttömän (työllistetyn) kohtelua Suomessa ja sen Ateenassa
Kun pääsin puoleksi vuodeksi työttömänä hommiin Jyväskylän kaupunginkirjastoon, kohtelu oli uskomatonta. Siitä voisi kirjoittaa kirjan. Oppilaani yliopistosta, nuori hieno ihminen, ahdistui kovasti kun hänet määrättiin valvomaan minua: edistyvätkö työni, osaanko tehdä jotakin ja noudatanko määräyksiä. Kolme vanhempaa kollegaa oli hänen sanojensa mukaan usein kyselemässä häneltä tätä kaikkea. Olin erinomaisin meriitein ja tuloksin opettanut ja tutkinut yliopistossa 30 vuotta, eikä kaupungin virastoissa eikä kirjastossa ollut ainoataan dosenttia.
Kohtelu oli eri suhteissa alentavaa. Minulla teetettiin kirjastoapulaisen palkalla tutkijan töitä. Aineiston hankkiminen, siihen perehtyminen ja kirjoittaminen vaati aikaa. Kun olin päässyt hommiin, työskentelin salaa myös illat ja viikonloput. Tehtäväksi annettiin laatia Kirjasampoon kirjailijaesittelyjä. Kun kysyin ohjetta, se kuului: ”Kyllähän sinä tiedät, mikä on kirjailijaesittely.” Kun tekstit olivat valmiita, niitä piti näyttää ylimmälle esinaiselleni osastolla, ja hän totesi ykskantaan: ”Liian pitkiä. Lyhennä ne.” Nykyisellään tekstit ovat paljon lyhyempiä kuin muualla Suomessa laaditut yleensä. Määräyksenä oli esitellä varsinkin omakustannekirjailijoita! Olin tuhma ja kirjoitin muistakin.
Minut määrättiin kirjoittamaan artikkeli Jyväskylän pääkirjastorakennuksesta. Homma oli erittäin työläs, sillä aineistoa piti koota valtavasti. Tein sen mielelläni, varsinkin kun jo etukäteen luvattiin julkaista tutkielmani netissä. Se ei ikinä ilmestynyt siellä. Sen sijaan kaupungin virallisessa tiedotuslehdessä painettiin osia tekstistäni, ja alla oli kaksi virkanaisen nimeä, mutta minua ei mainittu millään tavalla.
Puolitoista vuosikymmentä kirjastojen puolustusta
Neljä yhdistystä, joiden perustajapuheenjohtaja olen ollut, on puolustanut menestyksekkäästi kaupungin kirjastoja. Kokosimme valtavan kansalaisadressin, johon kirjoittivat halukkaasti nimensä myös niitten puolueitten kannattajat, jotka ajoivat kirjastojen lakkautusta. Organisoimme nimienkeruun postittamalla kymmeniä listoja palautuskuorineen eri puolille ja viemällä niitä kaikkiin kirjastoihin ja sitten hakemalla täydet takaisin. Erkki Palmén ja Antti Kajannes ojensivat tv-uutisissa ison mapin kulttuurilautakunnan pj:lle, musiikkitieteen professori Jukka Louhivuorelle, joka edusti SDP:tä. Kirjoitimme useita kertoja lehteen, mm. Erkki Palmén, yhdistys ja erikseen sen pj. Otimme yhteyksiä päättäjiin ja pidimme yleisötilaisuuksia, kirjakaupunkikeskusteluja.
Seuraavalla puolustuskeikalla teimme kaiken tuon uudelleen, ja silloinkin kirjoitin päättävälle elimelle (muistaakseni lautakunnalle) sen pyytämiä vetoomuksia neljä, neljän eri yhdistyksen pj:na. Montakohan vapaaehtoisten työtuntia tähän kului? Varmaan useampia kuin kokoomuslaisilta kaupunginjohtaja Markku Anderssonilta, valtuutettu Henna Virkkuselta ja muilta huippupalkkaisilta kului kiihkeään yritykseen lopettaa sivukirjastoja.
Puolustustyö jatkuu ahkerana yhteistyönä kirjastojen kanssa. Siihen kuuluu mm. yleisötapahtumien järjestämistä niissä. Kirjastolaiset, joiden toimipaikkaa on uutterasti suojeltu, eivät ole ehtineet yhdistyksiimme jäseniksi saati toimijoiksi. Ainoa poikkeus on loistava Mauri Männistö.
Olen järjestänyt lukemattomia kaikille avoimia yleisötapahtumia ja tarjonnut esiintymis- ja julkaisumahdollisuuden sadoille. Ainoakaan ei ole kysynyt minulta työttömyys- ja eläkevuosina kantaa, kommenttia, artikkelia tai edes muutamaa riviä mistään asiasta, esim. työttömyydestä. Loistavana poikkeuksena professori Eero Tarasti.
Työttömien leimaaminen
Irma Hirsjärvi (VAS) aloitti hiljattain pönttöpuheenvuoronsa Jyväskylän kaupunginvaltuustossa leimaamalla työttömät sairaiksi avun tarvitsijoiksi. Hän edustaa valtakunnallisen yhdistyksen kantaa ja asennetta. Hänen eri puheenvuoronsa valtuustossa osoittavat karmealla tavalla tuon toiminnan tason.
Olen tiedemiesmäisen tarkasti perehtynyt vainoon: työttömien kohtelu Suomessa täyttää kaikki sen tunnukset. Myös sen viimeisen ja rankimman: odotettavissa olevan elinikä on lyhyempi kuin muilla.
Työttömät ovat yhteiskunnassa muista eristettyjä ja ”kuolleita”. Heistä puhutaan heidän päänsä yli. Kuolinvuoteen vieressäkään ei saa tehdä niin, on meille jo pitkään opetettu: kuuluu puhua poislähtevälle suoraan, ei hänestä hänen ylitseen.
Lukemattomat työttömät ovat eri suhteissa työllistäjiensä yläpuolella. Tiedossa, asenteessa, ymmärryksessä, kokemuksessa ja solidaarisuudessa. On väärin leimata työtön ongelmaksi – jollain tavoin rajoittuneeksi ja työkyvyttömäksi.
Irma Hirsjärvi ei ole pitänyt vastaavaa puheenvuoroa, mitä kirjoituksessa väitetään.
Hän on kommentoinut asiaa omalla FB-seinällään.
Ilmoita asiaton viesti
Jyväskylän valtuustokokouksessa, johon on linkki blogikirjoituksessa, Irma Hirsjärvi käyttää ensimmäisenä puheenvuoron, jossa hän harmillisesti ylittää ajan ja lukee hengästyneenä ja keljusti tankaten tekstiä, jota on nopeuden takia ikävän hankala seurata. Heti puheenvuoronsa alussa hän korostaa työttömien työkyvyttömyyttä ym. ongelmia.
Kuten Ahti Ruoppila tuo omassa puheenvuorossaan esille, Irma Hirsjärven puheenvuoro ei ole ihan välttämätön eikä välttämättä oikein ajoitettu.
Olisi hyvä jos valtuutettu ei pakottaisi kollegojaan ja muita seuraajia kuuntelemaan eduskuntavaalipropagandaa. Olisi hyvä jos hän pitäisi vain asiallisia ja selkeitä puheenvuoroja siitä, mikä kuuluu valtuustoon. Ja änkyttäisi vähemmän.
Puheenjohtaja joutui kokouksessa epäämään yhden Irma Hirsjärven monista puheenvuoroista, koska se ei kuulunut asiaan, kuten videolta näkee.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos että kommentissa mainittiin valtuustokokoukset. Ne ovat tärkeitä. Arvostathan Suomea ja sen asianhoitoa ja siis seuraat ehdokkaitten toimintaa esim. valtuustossa. Se antaa luotettavamman kuvan heistä kuin heidän omakehunsa jossakin muualla.
On ehdokkaita, jotka vuodesta toiseen osoittavat jo puhujapöntössä tasapainottomuutensa jatkuvina sekoiluina ja jopa asiaan kuulumattomina itkupuuskina, joihin ainoana syynä on valtuutetun puhe omista vuosikymmenien takaisista asioista.
Äänestätkö eduskuntaan valtuutettua, joka ei pysty lukemaan sujuvasti paperista, ylittää puheajan eikä tiedä, mitkä asiat päätetään valtuustossa ja mitkä ihan muualla?
Olen monia vuosia seurannut valtuustokokouksia ahkerasti, koska ne paljastavat poliitikon ja politiikan oikeat kasvot. Muissakin kunnissa kuin Jyväskylässä. Kannattaa katsoa ja kuunnella, sillä luulo ei ole tiedon väärtti.
Jyrkkä EI aggressiiviselle ja sekavalle puhunnalle ja asianhoidolle. EI narsistiselle eduskuntavaalipropagandalle valtuustopöntössä. EI minä-minä-minä-populismille. JYRKKÄ EI politiikalle, jonka lähtökohtana on työttömien leimaaminen sairaiksi ja työkyvyttömiksi.
Selkeästi ilmaisu on selkeästi ajateltu, sanoi opettajani ja kollegani Kai Laitinen. Opettajani ja läheinen työtoverini vuosikymmenien ajalta Tarmo Kunnas valaisi esimerkein, että halpahintainen sentimentaalisuus vie pohjan pois asia- ja tiedetekstiltä ja -puheelta. Näinhän se on myös elävässä elämässä.
Poliitikko ja valtuutettu, jolta en ole koskaan lukenut tai kuullut epäasiallista, paperinmakuista, epäjohdonmukaista tai sekavaa esitystä, on Ahti Ruoppila. Paikallispoliitikoista toinen sellainen on Riitta Tynjä. Kummallakin on hyvä koulutus, pitkä työkokemus ja pitkä ansiokas toiminta yhteiskunnallisissa ja myös kulttuurialan tehtävissä.
Koulutus ei kuitenkaan takaa johdonmukaista, selkeää ajattelua, kirjoittamista ja puhumista. Kirjojen toimittajana olen joutunut stilisoimaan useamman professorin lähes alkutekijöissään olevaa sekavaa ja virheitä sisältävää artikkelia. On ollut ilo lukea vähän kouluja käyneitten joka suhteessa hyviä tekstejä.
Summa summarum: kannattaako antaa ainoaa ääntään jollekulle hänen tutkintonsa, ammattinsa tai itsekehunsa nojalla, jos ei tiedä mitä hän aikaansaa, miten hän toimii ja millainen hän on yhteistyön tekijänä? Eduskuntatyö ei onnistu sooloilijalta eikä yhteistyökyvyttömältä.
Selkeästi ilmaistu on selkeästi ajateltu. Epäselvä ja tilanteeseen sopimaton ilmaisu sekoiluineen ei viesti johdonmukaisesta ajattelusta ja toiminnasta. Tällaista viimeksi mainittua kuulee ikävän usein Jyväskylän valtuustossa.
Ilmoita asiaton viesti