Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Oikeus työhön - kokeneen demaripoliitikon näkökulma

Työttömyydestä on vihdoin ilmestynyt monipuolinen, tiedottava ja viisas artikkeli. Sen kirjoitti valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttila, kaikkien tahojen arvostama pitkäaikainen entinen demarikansanedustaja. 

Artikkeli seuraa kommenttina. Sitä ennen muutama lähtökohta aiheen käsittelyyn.

Työllisyyden näkökulman tulisi olla ensisijainen kaikissa poliittisissa päätöksissä, mutta niin ei ole.

Istuva hallitus on länsimaiden nopein eriarvoistaja. Se ei ole ottanut työllisyyttä tosissaan, kuten eivät porvaripuolueet tee vaaliohjelmissaankaan. Jo Vanhasen I-hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa mutta ei luonut ainoatakaan. Syntyneet työpaikat olivat tulosta nousukaudesta, eivät hallituksen toimista. Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Satatuhatta+uutta+ty%C3%B6paikkaa+luvannut+hallitus+ei+luonut+yht%C3%A4k%C3%A4%C3%A4n/1135249280662 

Ainoakaan porvaripuolue ei esitä varteenotettavaa vaihtoehtoa nuorisotyöttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden hoitoon. Sitä ei tee liioin vasemmistoliitto. Aleksi Vienonen erittelee niiden ohjelmia Demarin artikkelissa "Talouskasvukaan ei poista rakenteellista työttömyyttä" (14.4.2011). Ohjelmat ovat poikkeuksetta suurpiirteisiä, erityisesti perussuomalaisilla ja vihreillä, mutta muillakin.

Kaikkien porvaripuolueiden ja vasemmistoliiton kaavailut ovat heppoisia. Perussuomalaisten politiikan summasi eilen Radio Keski-Suomessa Matti Kangas, pitkäaikainen vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän kertoi tuntevansa tarkoin PS:n menettelyn eduskunnassa. Kankaan mukaan se on kansaanmenevien sanontojen tasolla. Hän korosti, että PS:ltä ei ole varteenotettavia esityksiä eikä esim. vaihtoehtobudjetteja. SDP:hän on oppositiossa laatinut sellaisia (toisin kuin esim. kokoomus aikanaan).

En ole kuullut ainoankaan porvaripoliitikon pyrkivän nykyään täystyöllisyyteen. Oikeus työhön on kuitenkin jokaisella. Eri ryhmiä, ikäryhmiä jne. ei pidä asettaa eriarvoiseen asemaan tässä eikä missään muussa suhteessa. Sulle, mulle -politiikka loukkaa ihmisoikeuksia.

"Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan." Ihmisoikeuksien julistus

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

"Oikeus työhön unohdettu
12.4.2011 00:50

Suomessa on yli 200 000 työtöntä. Työttömyys kohdistuu kipeimmin alle 25-vuotiaisiin. Alle 25-vuotiaiden miesten työttömyys kohosi viime vuoden alkupuolella 28 prosenttiin. Se merkitsee näiden nuorten syrjäytymisvaaraa. Samaan aikaan ennusteet kertovat, kuinka tarvitsemme muutamien vuosien kuluttua työntekijöitä eläkkeelle lähtevien suurten ikäluokkien sijaan. Eikö meillä ole kykyä saada työelämään näitä nuoria nyt, kun he ovat halukkaita ja kykeneviä ottamaan vastuuta yhteiskunnasta.

Aikaisemmat päättäjät presidentti Urho Kekkosta myöten näkivät, että oikeus työhön on oltava jokaisen perusoikeus. (Sakari Knuuttila: Oikeus työhön, Jyväskylä 1977). Kaksi eduskuntaa ja presidentti Kekkonen hyväksyivät oikeuden työhön perustuslakiimme 1970-luvun alkupuolella. Vuoden 2 000 perustuslakiuudistuksessa tämä perusoikeus on saanut uuden muotoilun: "Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön". Oikeus työhön on siis perusoikeus. Työttömyyslukujen valossa on kysyttävä, onko perustuslakia noudatettu.

Kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan perustuslakia. Eduskunta voi poiketa perustuslaista vain määräenemmistön päätöksillä. Presidentin, hallituksen ja virkamiesten sekä muun julkisen hallinnon on noudatettava perustuslakia ja muita lakeja. Vuoden 2 000 perustuslain mukaan myös tuomioistuinten on otettava huomioon peruslain säädökset aikaisemmasta perustuslaista poiketen. Näin perusoikeudet ja niiden toteutuminen menevät muiden poliittisten tavoitteiden edelle. Esimerkiksi työllistäminen eli työllisyyden edistäminen ja pyrkimys turvata jokaiselle oikeus työhön on perusoikeutena tärkeämpi ja sitovampi kuin esimerkiksi poliittinen tavoite parempiosaisten verojen alentamisesta.

Onkin pidettävä kyseenalaisena päätöstä noin neljän miljardin euron verohelpotuksista vuoden 2007 vaalien jälkeen, kun samanaikaisesti työllistämistoimet ovat olleet vaatimattomia. Viime keväänä hallitus myönsi 80 miljoonaa euroa 15 000 nuoren työllistämiseen. Mikä olisi nuorten työllisyystilanne nyt, jos hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) olisikin sekä ulkomaisten että kotimaisten talousasiantuntijoiden suositusten mukaisesti osoittanut tuon 4 000 miljoonaa euroa välittömään työllistämiseen? Meillä ei olisi nuorisotyöttömyyttä juuri ollenkaan. Tämä välitön työllistäminenhän on ollu Ruotsin oikeistohallituksenkin politiikka, mikä on ollut myös OECD:n suositus Suomelle.

Vertailu osoittaa, miten valtion varojen käytöllä voi vaikuttaa perusoikeuden toteuttamiseen. Valtiovallalla on siihen parhaat keinot kuntien mahdollisuuksia väheksymättä. Toivottavasti perusoikeus työhön saa seuraavalla vaalikaudelle sille kuuluvan aseman.

SAKARI KNUUTTILA valtiopäiväneuvos Jyväskylä"

Keskisuomalainen http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset...

J. Gagarin

Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus työhön. Ei kukaan ole sellaista oikeutta pois riistänyt. En tiedä yhtään tapausta, joka ei saisi työtä, jos haluaa. Ei välttämättä kirjallisuuden dosentin töitä, mutta jotain muuta joka tapauksessa.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Outolintuperspektiivistä on ehkä vaikeata nähdä asioita, jos on laput silmillä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Valtiopäiväneuvos Sakari Knuuttilan kirjoituksesta muutama huomio:

1) Ensimmäinen huomio

Poliittinen kenttä on puolueineen Ruotsissa koko lailla toinen kuin Suomessa.

Suomessa esim. vihreät ovat tekojensa nojalla selvästi oikeistopuolue. Kokoomus ja keskusta taas ovat Suomessa kaksoset.

Antti-Pekka Mustonen

Tynkä-Karjalan asevelisosialisti kaipaa seuraavan hallitukseen työvoimaministeriksi Tarja Filatovia. - Asiantuntemus huipussa, jos vaan jaksaa jobin ottaa vastaan.

terv. Tynkä-Karjalan Antti

PS. Muistelen myös kaiholla Leppäsen Urpoa. Ei ollut urpo mies. Ja ei ole nykypersuissa hänen vertaista.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Karjalaa on vaikea määritellä - sille on useita määritelmiä. Tynkä-Karjalakin lienee hieman moniselitteinen käsite. Antti on jo yksiselitteisempi. Antti on Antti. Mikä on asevelisosialisti, ken sen tietää. Kaikki tämä vaikuttaa kommentin tulkintaan.

Antti-Pekka Mustonen

Miehelle asia on selvä. Wiki jatkaa: "Antti on vanha suomalainen miehen etunimi. Antti tulee nimestä Andreas, joka puolestaan tulee 'miehekästä' tarkoittavasta sanasta andros. Antin nimipäivä on 30. marraskuuta, joka on sekä läntisissä että itäisissä kirkkokunnissa apostoli Andreaan muistopäivä."

"Asevelisosialisti" käsite pitäisi jokaiselle demarille olla selvä. Siitä Wiki:

"Asevelisosialistit olivat vaikutusvaltainen ryhmä patrioottisia sosialidemokraatteja, joilla oli yhteys aseveliliittoon...

Leimallista sille oli tiukka rajanveto suomalaisten kommunistien suuntaan, joiden vaikutusvaltaa asevelisosialistit pyrkivät kaikin keinoin rajoittamaan. Tunnetuimpia asevelisosialisteja olivat Unto Varjonen, Väinö Leskinen ja Yrjö "Jahvetti" Kilpeläinen."

Karjalalla on monta käsitettä, minulle rakas on Suomen Karjala. Se joka piirrettiin Tartossa 14. lokakuuta 1920.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Kiitos erinomaisen valaisevasta selityksestä, jossa ei ole vähäistäkään selittelyn saati astian makua. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, sekä mieheni Antin isä että minun isäni olivat asevelisosialisteja, jos sanan tarkoitetta laajentaa. Mutta sana asevelisosialisti on edelleen sanana vähän outo, vaikka sen merkityksen tietäisikin. Kumpikin em. mies oli vasemmistolainen, isänmaallinen, sivistynyt sodankäynyt rauhanmies (oli sitten duunari, teknikko tai metallityönopettaja). Kumpikin olisi varmaankin osaltaan allekirjoittanut Sakari Knuuttilan artikkelin.

Työttömyydestä muistan isäni sanoneen, että 30-luvulla kukaan ei päässyt edes rakennukselle töihin, jos ei kannattanut kokoomusta/ollut kokoomuslainen (muistelisin hänen käyttäneen vm. sanontaa).

Moni löytää 30- ja 2010-luvun väliltä runsaasti yhtenevyyksiä.

Sana sosialisti on sekin monimerkityksinen. Lieneekö merkitys kulloisenkin tulkitsijan luoma.

jarno pelkonen

Huh, oletko tosissasi?
Filatovia tässä kaikkein vähiten kaivataan.
Sen tuhoja tässä nyt maksellaan ja korjataan kauan.
Filatov onnistui byrokraattisen mielivallan lisäämisessä, ei työttömien työllistämisessä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

2) Toinen Sakari Knuuttilan artikkelin herättämä pohdinta.

Nyt yhteiskunnan kriisissä tarvitsemme viisaita, kokeneita, ahkeriksi, yhteistyökykyisiksi ja aikaansaaviksi jo nyt osoittautuneita kansanedustajia, sellaisia kuin Sakari Knuuttila oli kansanedustajana.

Yhden kauden erinomaisesti suorittanut kansanedustaja on hyvä valinta, jos hän on koko kansan edustaja. Liian moni ehdokas osoittautuu jo teemojensa esittelyn, asenteittensa ja kampanjointinsa nojalla yksipuoliseksi, yhden kansanosan etujen ajajaksi. On myös järkyttävää lukea sellaisen ehdokkaan esittelyä, jossa paistaa selvästi osoitettu kateus (esim. koulutettuja kohtaan).

Kampanja on hyvä osoitus ehdokkaan ominaisuuksista, kyvyistä ja toimintaedellytyksistä. On ilo löytää ehdokas, joka kunnioittaa muita ehdokkaita ja näiden tukijoita ja jolla on runsaasti kokemusta yhteisten asioiden erinomaisesta hoidosta. Jos kampanja on osoittautunut jollekulle lähes ylivoimaisen rasittavaksi ja yhä uusia valitteluja aiheuttavaksi, on vaikea ajatella, että hän hoitaisi hyvin kansanedustajan työn.

Kansanedustajan työ on yhteisten asioiden hoitamista. Onneksi on ehdokkaita, joilla on jo näyttöä niiden erinomaisesta hoidosta.

Tiedän yhden ehdokkaan, joka täyttää edellä mainitut kriteerit ja joka on yhtä viisas ja aikaansaava kuin Sakari Knuuttila.

Jouko Koskinen

Ei auta muu kuin YLEISLAKKO - kunnes työtä löytyy kaikille.
Levillä, Ylläksellä ja Kilpisjärvellä on kivat kelit !
Köyhät menkööt Espanjan aurinkorannoille.

Henry Bjorklid

Yleislakkoa ei tule, kukaan ei välitä työttömistä niin paljon.
On toinen vaihtoehto:
- Työttömät ryhtyvät yhteiskunta-aktivisteiksi. Se ei maksa mitään, mutta tuo tulosta.
Suomi kestää sellaisen, jopa 100 sellaista, mutta porvari-Suomi ei kestä 10.000 sellaista.

Henry

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kuka se mahtoi olla työvoimaministerinä mollaamassasi Vanhasen I hallituksesssa. Sanoit, ettei ainuttakaan työpaikkaa?

Toimituksen poiminnat