Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Jyväskylän yliopistossa tutkimus työpaikkasiivouksesta

Jyväskylän yliopistossa on saneerattu joidenkin allergikkojen työtiloja tehokkaasti. Nykyaikaiset kalusteet, ovelliset kirjakaapit ja kunnollinen siivous päivittäin ovat lisänneet työtehoa ja viihtyvyyttä. Kun homeongelma on Suomessa jokapäiväinen, JY:ssa nostettiin kissa pöydälle. Hiljattain tarkastettiin Esko Korhosen väitöskirja Puhtauspalvelut ja työympäristö.

Laajan lähteistön, käytännön tutkimusten ja monipuolisen aineiston nojalla Esko Korhonen osoittaa vakuuttavasti sisäilmaongelmien vaikutukset ja perusteellisen siivouksen ansiot. Hän muistuttaa, että on tärkeätä puhdistaa myös jalkalistat, kaappien aluset ja ylätasot. Paperi- ja kirjavuoret olisi myös siirrettävä pöydiltä ovellisiin kaappeihin vähintäänkin yöksi ja ainakin allergikkojen huoneissa. Kone ei riitä siivouksessa – tarvitaan myös ihmiskäsiä. Ostopalvelusiivouksien pulmana on monesti kiire.

Sain onneksi hankituksi väitöskirjan tuoreeltaan. Se vakuuttaa asiantuntemuksellaan ja monipuolisuudellaan.

Esko Korhonen puolustautui muutama päivä sitten Keskisuomalaisessa, kun filosofian tohtori Irma Hirsjärvi oli julkaissut hänen tutkimuksestaan koko lailla erikoisen kirjoituksen.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tässä Esko Korhosen vastine Irma Hirsjärvelle:

Tutkimuskohteelle kerrotaan aina
A A
29.9.2011 00:01

Irma Hirsjärvi esittää mielipidekirjoituksessaan 23.9. väitöskirjastani väitteitä, joihin on jo pakko puuttua. Hirsijärven väitetyt tutkimukseni eettiset ongelmat ovat perusteettomia. Tutkimuksesta tiedottaminen niille, joiden työympäristöä tutkitaan, on itsestään selvä asia, ja minulle tuttua jo yli 30 vuoden kokemuksella. Se, että Hirsjärveä ei ole po. tutkimuksesta informoitu johtuu siitä, että hän ei tuolloin, eikä sen jälkeenkään ole työskennellyt tutkimuskohteina olleissa rakennuksissa.

Tutkimussuunnitelma on jo valmistelu- ja rahoitusvaiheessa läpäissyt tarkan tieteellisen seulan ja hyväksytty Valtion työsuojelurahaston tukemaksi turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäväksi tutkimukseksi. Tämän jälkeen se on käynyt läpi moniportaiset ohjaus- ja tarkastusvaiheet. Hirsjärvi viittaa Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettuun lakiin 488/1999. Lain mukaan eettisen toimikunnan lupaa ei tarvittu eikä myöskään kirjallisia suostumuksia rakennuksissa työskennelleiltä. Voimassa oleva laki 794/2010 on tiukentanut ehtoja ja laajentanut lain piiriin kuuluvaksi muitakin kuin lääketieteellisiä tutkimuksia, mutta uudenkaan lain mukaan lupamenettelyä tutkimukseeni ei tarvittaisi. Tutkimuksista tulee tiedottaa ja joka ainoalle tutkimusrakennusten työntekijälle on tiedotettu ainakin 10 kertaa ja lisäksi jokaisen mittauksen yhteydessä vielä erikseen kysytty luvat.

Rakennuksissa työskenteli yhteensä 357 henkilöä, ei siis lähes 500, kuten Hirsjärvi väittää. Tutkimushuoneiden henkilöiltä oli suullinen lupa ja henkilöillä oli mahdollisuus kieltää huoneensa tutkimukset ja jättää vastaamatta kyselyihin. Kenenkään työolosuhteisiin ei vaikutettu, ketään ei altistettu eikä tehty kliinisiä testejä. Heidän elämäänsä, kuten Hirsjärvi väittää, ei vaikutettu millään tavalla. Tutkimuksen kohteena oli ainoastaan huoneilma ja pintojen puhtaus. Henkilöiden kokemia mahdollisia terveysvaikutuksia kartoitettiin pelkästään sähköpostikyselyillä.

Tutkimukset kestivät tammikuusta 2007 maaliskuuhun 2008. Niiden aikana ei ilmennyt mitään sellaista, jonka vuoksi tutkimus olisi jouduttu keskeyttämään tai tilanteesta olisi ollut tiedotettava käyttäjille. Toisin kuin Hirsjärvi väittää, henkilökunnan sisäilmaan mahdollisesti liitettävä oireilu ei ollut tavanomaista voimakkaampaa. Pintojen mikrobipitoisuudet eivät olleet merkittäviä. Yliopiston sisäilmatyöryhmä oli tietoinen tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen päättymisestä on kolme ja puoli vuotta eikä rakennusten sulkemisilla elokuussa 2011 ja väitöstutkimuksellani ei ole yhteyttä keskenään.

Hirsjärven perään kuuluttama anonymiteetti säilyy, sillä rakennuksia ja huoneita ei pysty ulkopuolinen tunnistamaan. Rakennusten käyttäjien puolestaan pitäisi ne tunnistaa, koska heiltä on luvat kysytty ja tutkimuksesta tiedotettu.

ESKO KORHONEN Hyvinkää

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Vielä pohdintaa Kirsti Eran monipuolisesta kommentista:

Palkkaerot
Miksi siivoojalla ja lääkärillä ei voisi olla sama palkka? Siivoojalla se tosin voisi olla korkeampi, koska hän ei medikalisoi eikä tee hoitovirheitä.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tämäkin on tärkeää:

Jokaisella on ihmisoikeus työhön.

Entä onko jokaisella samanlainen oikeus - aineellisesti ja henkisesti - puhtaaseen työympäristöön? Eli onko oikeus suurempi/pienempi ylpiämiehellä, kuten savolaissyntyinen pappi sanoi, harjoittelijalla, vakinaisella, tilapäisellä, lääkärillä, apuhoitajalla, naisella, miehellä, 25-vuotiaalla, 65-vuotiaalla jne.?

Toimituksen poiminnat