Eespäin Yksityishenkilön pohdintaa

Luotatko vaalikoneisiin?

Kukaan ei uskone median poliitikoista luomiin mielikuviin. Kaupungin tunnetuin lakimies neuvoi jo puoli vuosisataa sitten, että mihinkään lehdissä olevaan ei pidä uskoa. Vankka kokoomuslainen mies, muuten.

Eräiden vaalien alla muutamassa suuressa puolueettomassa keskustalaisessa maakuntalehdessä oli ns. varjoäänestys. Erään äärivasemmistolaisen ehdokkaan ja muutamien  muidenkin päivittäinen äänisaalis oli suunnaton - ihan eri luokkaa kuin se, minkä he sitten oikeasti saivat. Lehdissä ei juuri kirjoitettu ilmiöstä, blogeissa kylläkin. Koko Suomi sen silti tiesi: leikkiäänestyksen tulokseen oli helppo vaikuttaa. Jotkut osasivat ja halusivat. Kävipä niin, että toimittajat suorastaan vaikenivat asian kuoliaaksi.

Kukan maksaa lehtien vaalikoneet? Kaiketi tilaajat ja irtonumeroiden ostajat. Ja mitä he saavat rahallaan? Vaalikoneiden epäluolettavuus on ollut pitkään tiedossa. Useamman vaalikoneen kysymykset läpi kahlattuaan voi saada joka kerta eri ehdokkaan, jota kannattaisi äänestää - jopa täysin vastakkaisista puolueista. Viime vaalien alla kirjoiteltiin usein - ei niinkään lehdissä, mutta taas etupäässä blogeissa -, että koneet olivat kallellaan oikeistopuolueisiin ja etenkin vihreisiin. 

Mitenkähän se niin meni?

Vaalikoneen aines ohjaa ihmisiä luulemaan, että juuri siinä kysytyt asiat ovat tärkeimpiä politiikassa ja sopivat siis keskeisiksi ehdokkaan valintaperusteiksi.

  • Joka viides äänestää vaalikoneen ykkösehdokasta. Miksiköhän?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Onhan se selvä, että koneen tuottamaan tulokseen voi kysymysten laatija vaikuttaa. Mitä kysytään ja miten kysytään.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Koneet ovat tärkeä osa päiväämme. Ne ovat tunkeutuneet myös ajatteluun ja kieleen. Mitenkähän se on muuttanut meitä? Fiksuin opettajani vierasti jo kauan sitten tapaa käyttää ihmistä tarkoittavia kone-metaforia, kuen esim. kelata...

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

En luota en sitten ollenkaan.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Miksi niitä käytetään, jos niihin ei luoteta?

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

En olisi voinut ikimaailmassa uskoa, että lukisin jonakin päivänä sanomalehtiä lähinnä vain verkossa. Täällähän ne ovat vielä suodattuneempia kuin paperilehdissä.

Joku - kuka? - on suodattanut meille aineiston - maailman? - valmiiksi.

Kalle Pahajoki

Vaalikone on mutkikas vempain. Jos sen täyttää mutulla, sieltä voi saada mitä hyvänsä. Jos sen täyttää niin kuin tietää sen haluavan, saa oman ehdokkaansa. Kumpi on parempi? Pelottavaa, jos joku antaa poliittisen kantansa koneen käsiin. Toki kannattaa hetken pysähtyä miettimään ja vaikka lukea ehdokkaiden perustelut, jos luulee kannattavansa Timo Soinia, mutta saakin Eva Biaudet'n ensimmäisenä. Tai toisin päin.

Näkisin että vaalikoneen paras arvo on sen toiminta osana kansan muistia:
http://www.kansanmuisti.fi/

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Näinhän se tuppaa olemaan.

Ihmisen ja kansan muisti on nykyään lyhyempi kuin ennen.

Kuten tiedät, Platonista ja Sokrateesta hyvä muisti on ihmisen tärkein ominaisuus, joka vasta tekee ihmisestä ihmisen. Ruukaan olla heidän kannallaan.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Vankka olen minäkin, enkä luota vaalikoneisiin.

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

Tuleekohan konekultissa joskus raja vastaan. Ennen maailmassa seuraava oli hyvin keksaistu vitsi: Opettaja oli purkittanut oppitunnin nauhurin kelalle, koska ei ehtinyt paikalle opettamaan. Pilakuvassa opettajan pöydällä oli nauhuri, ja oppilaitten pulpetilla jokaisella nauhuri ottamassa puhetta talteen. Paikalla ei ollut yhtään ihmistä kuin korkeintaan virtuaalisesti. Ikävä kyllä tämä ei enää ole pila.

Toimituksen poiminnat