Saako esimies mielestäsi puuttua alaisensa yhdistystoimintaan?
Oppilaitoksen työntekijä perusti kavereittensa kanssa yhdistyksen. Esimies vaati seuraavana päivänä itselleen perustamisasiakirjoja. Mitä arvelet asiasta? 
Yhdistys oli yleishyödyllinen ja aatteellinen. Se on tähän mennessä kuulemma saanut paljon aikaan, eikä sen toiminnassa ole koskaan ollut mitään epäselvää. Oppilaitoksen työntekijä on hoidellut sen asioita vapaa-aikanaan. Yhteistyössä toisten kanssa.
Asia jäi kummastuttamaan, kun kuulin siitä. Muistin, että blogeissa on silloin tällöin keskusteltu tällaisista asioista. Toivottavasti joku Teistä tietää näistä kysymyksistä.
- Olisiko Sinusta mentävä siihen, että yhdistyksiä ei saa perustaa eikä niissä saa toimia?
- Keskustelemisiin...
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ei saa. Työntekijöillä on oikeus vapaa-aikanaan kuulua mihin tahansa yhdistykseen ja toimia niissä.
"Yhdistymisvapaus
Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi.
Yhdistymisvapauden perustana on yhdistysten sisäinen itsemääräämisoikeus ja toimintavapaus. Oikeus kuulua yhdistykseen ei kuitenkaan anna henkilölle oikeutta päästä jäseneksi mihin tahansa yhdistykseen.
Yhdistyslaki säätelee tarkemmin yhdistymistä Suomessa. Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.
Yhdistyslaki [Finlex.fi]
Yhdistysrekisteri [Patentti- ja rekisterihallitus]"
http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Oikeudet/PerusoikeudetSuomessa/Vapaus
Kuulostaa tutulta. Täytyypä kaivaa esille, mitä perustuslaki sanoo kysymyksestä.
Perustuslakia kai tulisi noudattaa - vai onko nykyään työpaikoilla toisin?
P:n 13. pykälä kertoo kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta. Mielenkiintoista on sanonta "lupaa hankkimatta". Kokouksia ja mielenosoituksia saa järjestää LUPAA HANKKIMATTA ja samoin osallistua niihin.
Yhdistykseen saa mutta ei ole pakko kuulua, ja siinä saa mutta ei ole pakko toimia.
Tässä ei puhuta mitään siitä, että esimiehellä olisi oppilaitoksessa oikeus vaatia itselleen jonkin sellaisen yhdistyksen perustamisasiakirjoja, johon alainen kuuluu.
No olishan se päälikkö saanut nuo samat asiakirjat varmaan nähtäväksi yhdistysrekisterin kautta joten niiin ehkä hän käytti oikopolkua noiden papereiden saamiseksi.
Mitä kaikkea asioita perustamisasiakirjoihin sisältyy?
Kajannes
"Perustamisasiakirja
Perustamisasiakirja eli perustamiskirja on yhdistyksen perustamisesta laadittava asiakirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja päivätään, ja sen allekirjoittaa vähintään kolme yhdistyksen jäsentä. Asiakirja toimitetaan yhdistysrekisteriin."
http://kielikompassi.jyu.fi/uploads/document_userfiles/kokoustekn/sanast...
Eivätkös yhdistyksen asiat tule julkisiksi vain, jos se rekisteröityy? Muistaakseni netistä löytyy rekisteröimisvuosi ja yhdistyksen kotipaikka tms. Ei kuitenkaan perustamisasiakirjoja sen kummemmin. Vaikka en nyt ole ihan varma, kun ei ole koskaan ollut mielenkiintoa urkkia jonkin yhdistyksen asioita. Joskus olen katsonut kokeeksi tietoja niiden neljän yhdistyksen asioita, joiden puheenjohtaja olen. En kumminkaan ihan tarkasti muista, mitä kaikkea siellä oli niistä. En ole kumminkaan löytänyt netistä perustamiskirjaa eli sen allekirjoittajien nimiä.
Kajannes
Ei ole pakko rekisteröityä, jolloin yhdistyslaki ei myöskään jonkun aiheen tai aatteen ympärille kerääntynyttä porukka koske. Vain rekisteröity yhdistys on oikeuskelpoinen.
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_y...
On se juuri noin.
"Perusperiaate on, että yhdistyksen asiakirjat eivät ole julkisia. Poikkeuksena ovat yhdistyksen perustamisasiakirjat, eli ne paperit, jotka toimitetaan yhdistys-rekisteriin. Muuten yhdistyksen pöytäkirjat ym. ovat yhdistyksen sisäisiä asioita, eli niitä ei tarvitse antaa ulkopuolisille. Jäsenille yhdistyksen asiakirjat toki annetaan nähtäväksi: näin he tietävät, mitä päätöksiä yhdistyksessä on tehty (yhdistyksen kokousten pöytäkirjat), mitä on tehty (vuosikertomus) ja mitä on suunniteltu toimintasuunnitelma)."
http://www.ksl.fi/8-kokousasiakirjat-yhdistystoiminnan-avaimet-317.html
- Minua tosin kummastuttaa se, että esimies vaatii sellaisia nähtäväksi. Mistä moinen kiinnostus toisten vapaa-ajan toimintaan mahtaa johtua.
Onko perustamiskirja tosiaan julkinen ja saako sen kuka hyvänsä esim. netistä? Siihen tulee perustajien allekirjoituksia.
Kajannes
Tuon mukaan ne ovat julkisia. En tiedä saako niitä papereita netistä lukeakseen, vai pitääkö ne pyytää yhdistysrekisteristä.
Jos yhdistys perustetaan tänään, sen asiakirjat eivät ole julkisia huomenna vaan vasta rekisteröinnin jälkeen. Minusta esimiehellä ei ole oikeutta vaatia niitä itselleen.
Olen samaa mieltä. Esimies etsiköön rekisteriviranomaiselta ne yhdistystiedot jotka ovat julkisia ja sitten kun ne ovat julkisia. Alaisiltaan hänellä ei ole oikeutta sellaisia vaatia nähtäväksi. .
Makkarassa on jotakin mätää. En muista koskaan muulloin kuulleeni tällaista. Ovatkohan määräykset työpaikoilla muuttuneet?
Eihän harrastustoiminta työnantajalle lähtökohtaisesti kuulu. En osaa sanoa, muttuuko asia, jos yhdistyksen toiminta on jotenkin ristiriidassa työpaikan tehtävien kanssa.
Kuvitellaan esimerkiksi, että kirkon virassa oleva pappi on mukana perustamassa saatananpalvojien yhdistystä. Voiko työnantaja kysyä toiminnasta?
Mukavaa kun aihe kiinnostaa. Minustakin siinä jotakin merkillistä. Tämä yhdistys on ihan yleishyödyllinen ja kuulemma hyödyttänyt eri tavoin myös perustajansa työyhteisöä, jonka kanssa se on ollut yhteistoiminnassakin. Tuosta esimiehestä huolimatta siis.
Niin, järjestöt ovat harrastuskenttää. Ei kuitenkaan millaista tahansa, vaan niin tärkeää, että se mainitaan ja turvataan perustuslaissa.
Pusa
"Yleisiä säännöksiä
1 §
Soveltamisala
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.
Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia."
- En tiedä onko sellainen yhdistys kuin Saatananpalvojat olemassa, mutta en myöskään tiedä olisiko sellaisen perustaminen kiellettyä. Mutta vapaa-ajalla harjoitettava yhdistystoiminta ei kuulu työnantajalle.
Kajannes
"Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen. Sen toiminnasta kantavat vastuun ne, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kulloisenkin oikeustoimen suorittajat vastaavat tekemästään oikeustoimesta itse. Yhdistyslaki ei säätele rekisteröimättömiä yhdistyksiä muutoin kuin eräissä erikoistapauksissa: myös rekisteröimättömän yhdistyksen toiminta voidaan kieltää, jos se on lainvastaista. Esimerkiksi sotilaallista tai rikollista toimintaa harjoittava rekisteröimätön yhdistys on laiton. On huomattava, että rekisteröimättömänkin yhdistyksen on pidettävä jäsenluetteloa ja kahdenkertaista kirjanpitoa.lähde?"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistys
- Tuossa minua ihmetyttää kyllä se, että mikä katsotaan rekisteröimättömäksi yhdistykseksi ja miksi sellaisen pitäisi pitää kaksinkertaista kirjanpitoa.
Jos joku porukka kokoontuu pingiksenpeluuseen kerran viikossa, niin onko se rekisteröimätön yhdistys?
Kyseinen yhdistys ei ole laiton.
Ihmettelen esimiehen toimintaa. Hän kutsui alaisensa puhutteluun tai keskusteluun edellisenä päivänä perustetusta yhdistyksestä ja vaati sen asiakirjoja itselleen. Mitähän työpaikan toimintaohjeet sanovat sellaisesta?
Sen on esimerkiksi oikeus linjannut, että kirkossa ei-hengellisissä tukitehtävissä olevilta ei voida vaatia esimerkiksi kirkon jäsenyyttä. En tarkkaan tunne, millaisía rajoituksia esimerkiksi pappien viranhaulle voidaan asettaa? Luulisi, että jossakin on raja, mutta en osaa sanoa missä.
Pusa
"Sen on esimerkiksi oikeus linjannut, että kirkossa ei-hengellisissä tukitehtävissä olevilta ei voida vaatia esimerkiksi kirkon jäsenyyttä."
- Näin on, mutta oikeus on vaatinut vain työpaikkailmoituksien osalta, että ei-hengellisissä tehtävissä ei saa vaatia kirkon jäsenyyttää. Työpaikkaa nämä henkilöt eivät ole saaneet.
"En tarkkaan tunne, millaisía rajoituksia esimerkiksi pappien viranhaulle voidaan asettaa? Luulisi, että jossakin on raja, mutta en osaa sanoa missä."
- Kirkon jäsenyys lienee ehdoton pappien osalta...
Yhdistymisvapaus on kansalaisoikeus. Tulkinnanvaraa syntyy vain silloin, jos yhdistyksen toiminnan tarkoitus on selkeästi vahingoittaa työnantajaa. Silloin aktiivinen toiminta voisi olla irtisanomisperuste, pelkkä jäsenyys ei koskaan.
Mikä sellainen yhdistys mahtaisi olla? Yhdistyslaki on selkeä.
"Yleisiä säännöksiä
1 §
Soveltamisala
Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.
Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia"
Esimerkiksi sellainen rekisteröimätön yhdistys joka toimisi esimerkiksi jonkun rikollistatoimitaa harjoittavan yhdistyksen tukiyhdistyksenä, vaikka nimikkeellä moottoripyöräilyn edistäminen. Minkäs voi kun se on heidän sääntöjen mukainen toimita. Heidänkin hallitus itse päättää kuka saa olla jäsen, jäsen voi olla rikollinen silti yhdistys toimii tehtyjen sääntöjenmukaan, eikö vain. Yhdistys ei halua puuttua henkilön henkilökohtaiseen elämään. Näitäkin on.
Ihan vain ääriesimerkkinä, josta nyt ei ole varmaan kysymys.
Millainen yhdistys on hyvien tapojen vastainen? Esim. Huonoille tavoille ry?
Richard, tuohan meni kiinnostavaksi. Mieleeni ei ole tullutkaan, että jokin yhdistys voisi vahingoittaa työnantajaa. Mitenkähän se tapahtuisi? Ystäväni näytti järjestön säännöt minulle, ja se on ihan viaton kulttuurialan järjestö. Sellaisia lienee maassa tuhansia, ellei enemmän.
Järnefelt
"Tulkinnanvaraa syntyy vain silloin, jos yhdistyksen toiminnan tarkoitus on selkeästi vahingoittaa työnantajaa. Silloin aktiivinen toiminta voisi olla irtisanomisperuste, pelkkä jäsenyys ei koskaan."
- Ei laissa ole tulkinnanvaraa. Joku työnantaja saattaisi olla sitä mieltä, että työntekijän aktiivisen toiminnan tarkoitus esimerkiksi SKP:ssa olisi vahingoittaa työnantajaa.
Mutta ajattelee työnantaja mitä tahansa, niin se ei ole irtisanomisperuste.
Tämä on herättänyt innokasta keskustelua ystäväpiirissäni, johon kuuluu paljon opettajia ja paljon yhdistysten jäseniä ja toimijoita. Kukaan ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että esimies kutsuu alaisen varta vasten keskusteluun tai oikeastaan kuulusteluun yhdistyksen perustamisesta ja vaatii vielä sen papereita itselleen.
1) Työpaikan pomona hänellä ei ole minkäänlaisia oikeuksia urkkia mitään työntekijän vapaa-ajantekemisiä.
2) Ei kai mitään yhdistystä ole edes pakko rekisteröidä?
3) Jos yhdistys rekisteröidään, voi pomo kääntyä yksityishenkilön ominaisuudessa viranomaisten puoleen. Ei hänelle ole pakko antaa mitään vaikka hän kyselisi kansalaisen ominaisuudessa.
4) Jos hän liittyy jäseneksi, toimitaan yhdistyksen sääntöjen puitteissa. Minulla on esim. rekisteröity yhdistys, mutta jos joku muu kuin kassanhoitaja alkaa kyselemään esim. missä pankissa yhdistys asioi, pyydän kyseistä jäsentä kaivamaan esiin kohdan, jonka mukaan minun tai kassanhoitajan pitäisi antaa tämä tieto.
Toisaalta jos joku haluaa tietoja minun rekisteröimättömän "Giljotiinitietouden ja muun Euroopan historiallisen kansankulttuurin edistämisyhdistys"-toiminnasta hän saattaa joutua odottamaan vähän aikaa. ;=)
Voin kuitenkin tälle pomolle lähettää tietoa tästä yhdistyksestä, jos hän vaikka olisi kiinnostunut?
Summa Summarum: Pomona hänellä ei ole mitään oikeuksia tässä asiassa.
Muut oikeudet rajoittuvat lähinnä viranomaistietoon ja jos hän ryhtyy jäseneksi, niin vuosikokouksissahan sitä tietoa saa.
Ajatelkaa nyt, että 1.000 meistä vaatisi saada kopiot Sauli Niinistön jostakin kannatusyhdistykseltä? Pitäisikö heidän antaa? No ei tietenkään. Kysyjiä olisi seuraavana päivänä 10.000.
Henry
Tuota pomoakaan ei ole pakko hyväksyä jäseneksi.
"12 §
Jäseneksi liittyminen
Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, jollei säännöissä ole toisin määrätty."
Olisiko jotakin syytä olla hyväksymättä pomoa jäseneksi?
"Olisiko jotakin syytä olla hyväksymättä pomoa jäseneksi?"
Yksinkertaisesti näin. Yhdistyksen hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Ei kai siihen muuta perustetta tarvita, jos se tekee päätöksen olla hyväksymättä, niin se on siinä.
Yhdistystä johtaa aina vuosikokous, se on ylin päättävä elin, joka valitsee puheenjohtajan ja hallituksen, jotka hoitavat yhdistystä. Puheenjohtaja ja hallitus vastaavat siis vuosikokoukselle toiminnastaan. Vuosikokous taas kokoontuu sääntöjenmääräämällä tavalla tai kun riittävä määrä jäseniä sitä vaatii.
Aika paha yhdistykseen on itseään uittaa väkisin.
Pomolle voi vain ja tarvitsee kertoa että yhistyksen hallitus ei hyväksynyt sinua. Sitten on tietenkin se toinen puoli mitä se aiheuttaa jatkossa muuta närää..
Kajannes
- En tiedä vaaditaanko siihen mitään perustelua, jos jotain ihmistä ei yhdistyksen jäseneksi hyväksytä. Luultavasti se on täysin hallituksen päätettävissä ilman perusteluita. Korjatkoon joku joka tietää enemmän.
Mitä Sinusta alaisen pitäisi tehdä joutuessaan tällaiseen tilanteeseen?
Minun mielestäni alainen voisi sanoa, että yhdistystoiminta kuuluu yksityiselämän piiriin.
En ensinnäkään oikein ymmärrä, miten alainen voi joutua tällaiseen tilanteeseen. Mistä pomo on tällaisen vapaa-ajan hankkeen saanut tietoonsa? Toiseksi: ei alaisen tietenkään tule tehdä mitään, ei edes vastata esimiehelle. Yhdistyksen perustamisesta rekisteröimiseen menee nopeimmillaankin kuukausia, sen jälkeen perustamisasiakirjat ovat julkisia.
Eiköhän sen perustamisasiakrjan saa ainakin Patentti ja Rekisterihallituksesta pyytämällä. Jokainen yhdistys joutuu myös laittamaan joka kerta jos hallituksen jäsenet vaihtuu, siitä ilmoituksen PRH:n. Eli vastuuhenkilöistä yhdistyksestä saa tedot, myös säännöt on julkiset. Pöytäkirjat ( hallitus) ei ole jukisia. Yleishyödylliset yhdistyksethän joutuvat laittamaan omat pöytäkirjat vuosikokouspöytäkirjat liitteeksi hakemuksiin ja anomuksiin
Sitten tietenkin on yhdistyksiä, joita ei ole rekisteröity, niiden paperithan on niillä henkilöillä, jotka vastaavat yhdistyksestä. Rekisteröimättömällä yhdistyksellä ei ole samalaisia oikeuksia, esimerkiksi avustuksiin yms.Pnkkitileihin yms. Tällaisen yhdistyksen päättävät henkilöt voi haistattaa huilun kyselijöillä tai kertoa asiasta, miten itse haluavat.
Perustuslaki ja yhdistyslaki ei ole ristiriidassa, kuten ei myöskään muut lait.
Yhsistyst ohjaa säännöt, jotka ei ole ristiriidassa yhdistyslain kanssa, tarkennukset ahetaan ensisijaisesti yhdistyslaista.
Tietenki oletuksena jos yhdistys olisi hyvien tapojen tai työpaikan eettisten sääntöjen vastainen, jota se ei käsittääkseni rekisteröitynä yhdistyksenä voisi olla. Esimies voi pyyttää selvityksen yhdistyksestä, sen toimnnasta, vastuuhenkilöistä, ei ilmeisesti muuta. Ne kaikki tiedot hän saa PRH:sta. Jos taaas yhdistys on aatteellinen, (poliittinen, uskonnollinen tms ) essimies liikkuu aika liukkaalla jäällä alkaessaan urkkimaan tietoa.
Yhdistyksiä on valtavasti, ja ne ovat tärkeitä ihmisten harrastuksissa, aktivoinnissa ja vaikutuskanavana. Eivätkö ne jopa ole Suomessa vapaata kansalaistoimintaa, johon kannustetaan lehdissä, kuntien sivuilla jne.?
Tosiaan, säännöt syynätään PRH:ssa tarkasti.
Vaikuttaa tosi ouvvolta, ei hyvä eikä siis mistään kotosin. Mihin ihmeeseen se esimies pyrkii!?
Panee tosiaan miettimään. Hän on nyt edelleen siinä työpaikassa. Hänen silloinen alaisensa on työttömänä.
Panee miettimään vielä enemmän. Mitä alaisen olisi pitänyt tehdä? Hän kertoi ottaneensa yhteyttä pääluottamusmieheen. Tämä ei tietenkään hyväksynyt esimiehen menettelyä.
Viittaisiko tämä siihen, että työpaikalla on jotakin pahasti vinossa?
Kumma juttu kaiken kaikkiaan. Tässä on vielä yksi näkökohta, jota en tajua. Monessa yhdistyksessä on nimittäin otettu kanta, että jäsenyys on henkilökohtainen juttu eikä kuulu ulkopuolisille.
Yhdistysoppaissa neuvotaan pitämään jäsenluettelo salaisena.
Jos alainen olisi peloissaan antanut vaativalle esimiehelleen perustamisasiakirjat - tämän pyynnössä ne olivat olleet monikossa -, silloin tämä olisi nähnyt yhdistyksen perustajien nimet saman tien. Sehän on ristiriidassa jäsenen oikeuden kanssa: hän saa salata jäsenyytensä.
Katriina kunpa voisit kertoa tarkemmin tuosta tapauksesta.
Mitä haluaisit tietää? Voisin kysyä asianosaisilta. Tapaus kiinnostaa kumminkin yleisellä tasolla.
Yleisellä tasolla kyllä mutta jotenkin tuntuu että joku asia tässä nyt kaihertaa tässä tapauksessa. Näillä tiedoilla tuo pomon käytös tuntuu aika erikoiselta mutta entä jos on jokin selittävä tekijä mikä ei ole vielä tullut ilmi?
Minustakin tämä on kiinnostava ja outo tapaus. Mitä ajat takaa, millainen selittävä tekijä se voisi olla?
Jäsenluettelo on eri asian kuin vastuuhenkilöt. Jäseniä turvaa laki yksityisyyden suojasta ja siksi jäsenluetteloita ei saa julkaista, ei edes yhteisissä sähköpostiluetteloissa, siis postikentissä, muutoin kuin piilokopiona.
Yleensä perustamiskirjassa on jäsenten allekirjoituksia. Miksi se siis on julkinen?
Lähtökohta:
Pomo pyytää minulta tietoa osuuskaupan aukioloajoista tai jonkun yhdistyksen tiedot.
Selkeä työhön liittyvä toimintapyyntö.
Minä toimisin seuraavasti:
- Selvitän molemmat asiat tietenkin työaiakan, koska toimeenannot tehdään työaikana, eikö niin?
- Tsekkaan netistä osuuskaupan aukioloajat ja kirjoitan myös osuuskaupan pääkonttoriin kysyäkseni jos karkausvuosi mitenkään vaikuttaa mihinkään?
- Teen pomolle kirjallisen raportin.
- Kirjoitan kirjeen työpaikan nimissä PRH:lle, jossa pyydän tietoa ja jos jokin ote maksaa jotakin, annan pomon nimen ja laskutusosoitteen.
- Teen pomolle myös tästä kirjallisen raportin.
Näihän töissä tehdään, eikö niin?
Muistuu mieleen inttiaika jolloin eräs alikessu piti minua silmätikkuna. Pyysin puhuttelulupaa ja luvan saatuani lupasin tilata hänelle Aku Ankan kasarmille. Posti jaettiin aina pihalla koko komppanian seistessä asennossa. Olisi ollut perin hauskaa jos siellä oltaisiin luettu tähän malliin:
"Alokas Ruuskanen - kirje.
Alikersantti sejase - Aku Ankka"
No, simputus loppui ja alentui 'normitasolle'. Meistä tuli myöhemmin kavereita.
Henry
En ole ihan varma. Olen nimittäin aina ollut työpaikoilla, joissa ei ole ollut erikseen työ- ja vapaa-aikaa. Pätkätöitä alipalkattunakaan tekevänä en ole juuri koskaan pitänyt lomia, viikonloppuvapaita tms. Se ei ole koskaan haitannut, koska opetus ja tutkimus ovat kutsumuksiani.
Sitä paitsi olen työskennellyt pääasiallisesti yliopistossa. Siellä on kolme tärkeää asiaa: opetus, tutkimus ja yhteiskuntasuhteitten hoito. Tuon viimeisen vuoksi minäkin olen ollut perustamassa useita yhdistyksiä.
Jokaisella on vapaa-aika, vaikka kuinka silpputyötä tekisi. Työtehtävät ja vapaa-ajanvietto eli yksityiselämä ovat kaksi eri asiaa. Yksityiselämääsi ei työnantajalla ole mitään oikeutta urkkia, eikä siihen puuttua.
Vaan kun ei ole vapaa-aikaa. En ole viettänyt monta sellaista joulua enkä pääsiäistä 30 vuoden aikana, että en olisi paiskinut töitä silloin. Päin vastoin ne ovat parhaita aikoja tutkimukselle, aineistoon perehtymiselle, oikoluvulle, tekstin viimeistelylle yms. Kaikki kirjani ja artikkelini olen viimeistellyt juhlapyhinä. Muulloin (esim. viikonloppuisinkin) aika on tarkoin kulunut opetuksen valmisteluun yms.
Tavallinen työpäivä on ollut klo 6.30 tai 7 alkaen suunnilleen klo 20:een tai 21:een asti, ja usein myöhempäänkin. Ilman ruoka- ja kahvitunteja tietenkin. Murkinaa on tullut haukatuksi työnteon lomassa.
Meille oikein sanottiin, että ns. kesälomallakin on oltava valmis mm. tarkastamaan graduja.
Tuo on siis sinulta vapaaehtoista. Työnantajahan ei missään tapauksessa tuollaista voisi vaatia.
katriina tuossa jossain kommetissa sanoi että yhdistykset ovat kansalaistoiminnan muoto ja on siinä kyllä oikeassa ainakin osittain kyllä.Mutta heitäisin kysymyksen tarviiko kansalaistoiminta aina yhdistyksen vai voiko tuota toimintaa harjoitaa muuten kun yhdistyksen kautta.Itselläni on kokemus eräästä vapaaehtoistyötä harjoittavasta yhdistyksestä jolle itse yhdistystoimintaan ja rutiineihin meni 80% ajasta itse tarkoitukseen meni loput 20%.Joskus välinen ajaa kyllä tarkoituksen ohi.
Vapaaehtoistoimintaahan työni oikeastaan on ollut, ainakin 8 tunnin työpäivän yli menevältä osalta. Kai se sitten on kansalaistoimintaa, ja vieläpä vapaata ja palkatonta. Yhteiskunnan, kulttuurin ja toisten parhaaksi tehtyä.
Vapaata kansalaistoimintaa parhaastaan oli eräskin joulu, jonka vietin laajan campuksen alueella ainoana ihmisenä. Kökötin työhuoneessani kirjoittamassa tieteellistä artikkelia, joka oli tilattu lyhyellä varoitusajalla juuri ennen joulua. Sukulaiset soittelivat ahkerasti ja kysyivät, milloin tulen kotiin.
Tässä on nyt puhuttu erilaisista esimiehistä ja työpaikoista.
Minua on US:ssa syytetty, moitittu, mobbattu ja uhkailtu miljoona kertaa enemmän kuin koko muussa elämässäni. "Syitä" ovat olleet mm. ikäni, sukupuoleni, puoluekantani, koulutukseni jne. jne. Kiusaajien iloksi liimaan tähän jotakin:
Näytteitä tutkimuksiani koskevista asiantuntijalausunnoista:
FT Teivas Oksalan lausunnosta:
"Katriina Kajanneksen metodisesti hallittu ja idearikas väitöskirja on siinä määrin korkeatasoinen, että se mielestäni olisi yhdessä hänen siihenastisen muun tuotantonsa kanssa voinut tuottaa dosentin pätevyyden. Siitä, että produktiivinen tutkija on halunnut varmistaa asian toisella, jos mahdollista vielä painavammalla työllä niin sanoakseni 'nokan koputtamattomiin', on vain hyvää sanottavaa.
Puollan varauksitta FT Katriina Kajanneksen pätevyyttä Jyväskylän Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentiksi. [- -]
Dosentti - akateeminen opettaja - palvelee parhaiten tiedeyhteisöä ja laitostaan olemalla jonkin alueen todellinen tuntija, joka esimerkillään ja ohjauksellaan opastaa tutkijanalkuja tieteellisen toiminnan piiriin. [- -]
Kirjallisuustieteessä on mielestäni arvostettava eläytyvää ja samalla kriittistä tutkijanotetta, sitä että tutkija tuntee kohteensa ja kykenee suhteuttamaan terävät yksittäishuomiot kokonaistulkintaan, jolloin hermeneuttinen perusvaatimus täyttyy. Katriina Kajannes tuntee Lassi Nummen teokset niin hyvin, että en itse uskaltaisi kehua tuntevani Vergiliusta tai Horatiusta sitä paremmin. Kysehän on yhdestä maailmansotien jälkeisen modernismimme keskeisestä vaikuttajasta, jonka ura ulottuu 40-luvun lopulta tähän päivään ja jatkuu yhä ja joka - kuten tekijä arvioitavilla töillään todistaa - oli tuomassa eurooppalaista modernismia Suomeen.
Katriina Kajanneksen väitöskirjassa liittyy kohteen läpikotaiseen tuntemukseen oivallinen metodiratkaisu, tutkia Nummen varhaisproosaa kognitioteorian kehyksissä. Väitöskirjasta muodostuu esimerkki siitä, kuinka kohde ja metodi voivat soida yhteen niin, että teoria tuo tulkintaan kiinteyttä ja linjaa mutta jättää diskurssiin avaruutta, jota usein jää kaipaamaan uuden kirjallisuudentutkimuksen teoreettisten viisastelujen keskellä."
"Katriina Kajanneksen väitöskirja kestää ankarimmankin kritiikin."
Tutkielmasta Intohimo olemassaoloon. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta:
"Työsuorituksen tieteellinen luotettavuus ei käsittääkseni jätä vähintäkään epäilyn sijaa. Tekijä ryhmittelee hienosäikeiset, monipuoliset ja syvälliset runoanalyysinsa neljäksi pääluvuksi."
"Katriina Kajanneksen uusi, vielä julkaisematon tutkimus tulee ilmestyttyään tarjoamaan esikuvallisen mallin siitä, miten suomalaista lyriikkaa pitäisi tutkia. Runot tuntuvat käsittelyn jälkeen voivan entistä paremmin: kuva Nummesta modernistina ja perinnetietoisena aaterunoilijana saa syvyyttä. Tutkielma lisää huomattavasti tekijänsä tieteellistä pätevyyttä - hänen kompetenssinsa toisena kulmakivenä."
"Pätevyytensä tieteelliseen yhteistyöhön Katriina Kajannes osoittaa viidellä kokoomateoksella, joita on ollut toimittamassa."
"Dosentuurin hakijalla on vahva näyttö myös kirjallisuuden praktiikasta, jolla on merkitystä opetustyössä."
Espoon Soukassa elokuun 27. p:nä 2001
***
Professori Kai Laitisen lausunnosta:
"Pidän Katriina Kajannesta pätevänä hakemaansa dosentuuriin. Hänen väitöskirjansa avaa uusia teitä ja analysoi tarkasti ja osuvasti Lassi Nummen nuoruudenproosaa, joka osoittautuu monin tavoin kiinnostavaksi sekä ajassaan että myös pitemmästä perspektiivistä. Lukuisat muutkin tutkielmat vahvistavat Katriina Kajanteen profiilia ei yksin Nummen tuotannon mainiona tuntijana, vaan monipuolisena ja laaja-alaisena kriitikkona. Kognitioteorian ja muiden kirjallisuudentutkimussuuntien tuntemus luo, yhdessä vuosia kestäneen aktiivisen kirjallisuuden harrastuksen ja runsaan lukeneisuuden kanssa, hänen opetustyölleen vankan taustan."
Nilsiän Pajulahdessa, 21. elokuuta 2001.
Jokainen yliopistoja vähänkään tunteva tietää, mitä Teivas Oksalan lausunnon ensimmäiseksi siteerattu kappale merkitsee. Hän sanoo siinä toisin sanoin ajatuksen, että pitää väitöskirjaani kaikkein parhaimpana mahdollisena.
Oletko itse tuo avauksesi ensimmäisten sanojen "oppilaitoksen työntekijä" vai miksi tätä omakehua nyt tarvitaan?
Jos sinulla itselläsi ei ole elämää työpaikan ulkopuolella, se ei merkitse, että kenenkään tarvitsisi ruveta marttyyriksi vapaa-ajan yhdistystoimintansa tähden. Vapaa-aika ei kuulu työnantajalle, piste.
Minua on US:ssa syytetty, moitittu, mobbattu ja uhkailtu miljoona kertaa enemmän kuin koko muussa elämässäni.
Kukaan siihen syyllistyneistä ei tunne minua.
Edellisessä sitaatissa näkemyksensä esittävät kaksi asiantuntijaa, jotka tuntevat minut kuin omat taskunsa.
Jos Sinulla on käsitys minusta marttyyrina, käsityksesi on väärä.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 66 kommenttia