Juha Sipilän hallitus http://milkoaikio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/151430/all Fri, 09 Nov 2018 10:06:29 +0200 fi Seuraavan hallituksen peruttava taksiuudistus: Et tiedä kyydin hintaa http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263895-seuraavan-hallituksen-peruttava-taksiuudistus-et-tieda-kyydin-hintaa <p>Sipilän hallituksen &rdquo;taksiuudistus&rdquo; on johtanut siihen, että matkustaja ei taksiin astuessaan tiedä mitä kyyti tulee maksamaan. Tämä käy ilmi, jos tutkii suurimpien toimijoiden hinnastot vaikka googlettamalla. Veloitus riippuu matkaan käytetystä ajasta, joten taksin juuttuessa liikenneonnettomuuden synnyttämään ruuhkaan moottoritiellä, voi veloitus helposti olla monin kertainen verrattuna keskimääräiseen matka-aikaan perustuvaan veloitukseen.</p><p>&nbsp;Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä! Todistellessaan &rdquo;uudistuksen&rdquo; erinomaisuutta liikenneministeri Berner ja virkamiehet opastivat kysymään hinnan ennen taksiin astumista. No, selvännäkijältäkö asiaa pitäisi tiedustella?</p><p>Yritin kysyä sinänsä kohteliaalta taksikuskilta hintaa mutta sanoi vaan että olemme edullisin. Autossa hinnasto oli liimattu etupenkin eteen mutta präntti oli niin pientä, ettei sinne takapenkiltä nähnyt. Eikös hintojen pitänyt olla selkeästi näkyvillä?</p><p>Kun aiemmin soitin tilauksen tilauskeskuksesta, olin varma, että tilaus tavoittaa kaikki lähialueen vapaat taksit. Tällä on merkitystä erityisesti ruuhka-aikoina. Mikä on tilanne nyt? Jos jätän tilauksen johonkin kilpailevista firmoista, tavoittaako tilaus vain kyseessä olevan firman autot, joita on vähemmän? Jos autoa ei kuulu ruuhkan tähden, onko soitettava toiseen firmaan?</p><p>Kuluttajan kannalta &rdquo;uudistus&rdquo; on sekava huononnus taksipalveluihin. Seuraavan hallituksen on peruttava tämä huononnus.</p> Sipilän hallituksen ”taksiuudistus” on johtanut siihen, että matkustaja ei taksiin astuessaan tiedä mitä kyyti tulee maksamaan. Tämä käy ilmi, jos tutkii suurimpien toimijoiden hinnastot vaikka googlettamalla. Veloitus riippuu matkaan käytetystä ajasta, joten taksin juuttuessa liikenneonnettomuuden synnyttämään ruuhkaan moottoritiellä, voi veloitus helposti olla monin kertainen verrattuna keskimääräiseen matka-aikaan perustuvaan veloitukseen.

 Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä! Todistellessaan ”uudistuksen” erinomaisuutta liikenneministeri Berner ja virkamiehet opastivat kysymään hinnan ennen taksiin astumista. No, selvännäkijältäkö asiaa pitäisi tiedustella?

Yritin kysyä sinänsä kohteliaalta taksikuskilta hintaa mutta sanoi vaan että olemme edullisin. Autossa hinnasto oli liimattu etupenkin eteen mutta präntti oli niin pientä, ettei sinne takapenkiltä nähnyt. Eikös hintojen pitänyt olla selkeästi näkyvillä?

Kun aiemmin soitin tilauksen tilauskeskuksesta, olin varma, että tilaus tavoittaa kaikki lähialueen vapaat taksit. Tällä on merkitystä erityisesti ruuhka-aikoina. Mikä on tilanne nyt? Jos jätän tilauksen johonkin kilpailevista firmoista, tavoittaako tilaus vain kyseessä olevan firman autot, joita on vähemmän? Jos autoa ei kuulu ruuhkan tähden, onko soitettava toiseen firmaan?

Kuluttajan kannalta ”uudistus” on sekava huononnus taksipalveluihin. Seuraavan hallituksen on peruttava tämä huononnus.

]]>
43 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263895-seuraavan-hallituksen-peruttava-taksiuudistus-et-tieda-kyydin-hintaa#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Katastrofi Taksilakiuudistus Fri, 09 Nov 2018 08:06:29 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263895-seuraavan-hallituksen-peruttava-taksiuudistus-et-tieda-kyydin-hintaa
Poliisille laajemmat valtuudet terveystietoihin - yksityisyydensuoja vähenee http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee <p>Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.</p><p>Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.&nbsp; Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.</p><p>Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.</p><p><strong>Lain tavoitteista ja sisällöstä</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005889468.html">Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan</a> STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:</p><p><em>Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä &rdquo;poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii&rdquo;</em>.</p><p>Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.</p><p>HS kertoo myös:</p><p>&quot;<em>Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä.</em>&quot;</p><p>Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.</p><p><strong>Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon</strong></p><p>Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.</p><p>Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?</p><p>HS;n mukaan <em>poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.</em></p><p>Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.</p><p><strong>Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia</strong></p><p>HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja&nbsp; herättivät paljonkin kysymyksiä.</p><p>Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan.</em>&quot;</p><p>Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,&nbsp; Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä.</em>&quot;</p><p><strong>Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja</strong></p><p>Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.</p><p>Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.</p><p>Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.</p><p>Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.</p><p>Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeriö ajaa kiireellä läpi lakia, jossa poliisilla olisi entistä laajemmat oikeudet henkilöiden terveystietoihin sekä lääkäreillä olisi suurempi velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta uhasta poliisille. Laki ei koskisi pelkästään tapahtuneita rikoksia vaan sillä pyrittäisiin ennaltaehkäisemään niitä.

Tavoitteen ollessa kiistämättä hyvä herättää tämä kuitenkin merkittäviä kysymyksiä kansalaisten yksityisyydensuojasta terveyteen liittyvien tietojen ollessa perinteisesti keskeisimpiä salassapidettäviä tietoja.  Lailla pyritään mm tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa vakavia rikoksia ehkä suunnittelevat mielenterveyspotilaat.

Laki saattaisi toteutuessaan vaikuttaa merkittävästi näiden potilaiden hakeutumista hoitoon sekä muokata hoidoissa kerrottavien sekä käsiteltävien asioiden sisältöä. Näin ollen näennäisesti hyödylliseksi suunniteltu laki saattaisi aiheuttaa merkittäviä ongelmia hoidon toteutuksen ja laadun kannalta.

Lain tavoitteista ja sisällöstä

Helsingin Sanomat kertoo artikkelissaan STM:lle lähetetystä pykäläluonnoksesta, jossa todetaan mm seuraavaa:

Ministeriön luonnoksen mukaan tietoja voisi antaa, jos ne olisivat välttämättömiä ”poliisitutkinnan suorittamiseksi, vakavan hengen ja terveyden vaaran tai merkittävän omaisuusvahingon torjumiseksi taikka milloin erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu sitä vaatii”.

Tuohan on varsin lavea kuvaus. Toki tarkennuksia saatetaan myöhemmässä vaiheessa tehdä, mutta vaikea on käytännön toiminnassa päätellä ilman lakitietämystä, mitkä tuon kuvauksen sisälle oikein kuuluvat.

HS kertoo myös:

"Jos ministeriön toive hyväksytään, potilastietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa poliisitutkinnan suorittamiseksi. Muun muassa ulkomaalaisen maassa oleskelun, tulipalon tai työtapaturman selvittäminen ovat poliisitutkintaa. Niin on myös kadonneen henkilön etsintä."

Melkoisen epämääräisellä ja tulkinnanvaraisella tavalla oltaisiin laajentamassa tiedustelulain hyväksynnän jälkimainingeissa jälleen yksityisyyttä.

Vaikutukset mielenterveyspotilaisten hoitoon hakeutumiseen ja hoitoon

Hesarin artikkelissa monet terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia tällä saattaisi olla vaikkapa mielenterveys- ja huumeongelmista kärsivien hoitoon hakeutumiselle sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.

Mielestäni huoli on varsin aiheellinen. Jos nyt otetaan vaikka moneen mielenterveyden ongelmaan liittyvä vainoharhaisuus, niin miten ajattelette tällaisen lain vaikuttavan potilaan haluun kertoa asioista lääkärille tai muulle hoitohenkilökunnalle?

HS;n mukaan poliisi haluaa potilastietoja uhka-arviotyökaluaan varten. Kouluampumisten jälkeen kehitetyllä työkalulla pyritään tunnistamaan vaarallisina pidettyjä ihmisiä ja ehkäisemään rikoksia. Eräs asiaa tunteva virkamies arvioi, että tavoitteen kannalta merkitykselliset potilastiedot ovat pääosin psykiatrian tietoja.

Psykiatristen tietojen yhdistäminen jonkinlaiseen uhkatyökaluun alkaa kuulostaa jo melko dystooppiselta.

Saarikon ja Mykkäsen kuvaukset epämääräisiä ja osin ristiriitaisia

HS kyseli sisäministeri Mykkäseltä sekä sosiaali- ja terveysministeri Saarikolta miksi potilastietoja halutaan avata. Vastaukset olivat varsin epämääräisiä ja  herättivät paljonkin kysymyksiä.

Asiantuntijoiden mukaan vaarana on se, että ihmiset eivät menisi hoitoon, ja ongelmat pahenisivat. Tähän kommenttiin vastauksena Mykkänen totesi seuraavaa:

"Lähtökohtaisesti kannattaa miettiä, ettei mene tekemään sellaisia suunnitelmia tai antamaan sellaista kuvaa, että on ajautumassa mukaan rikolliseen toimintaan."

Tuota noin, nyt puhutaan mielenterveyspotilaiden hoidosta. Tähän varsin usein liittyy vaikkapa häiritseviä ajatuksia tms ja parasta olisi pystyä puhumaan niistä ilman pelkoa poliisin puheille joutumisesta. Miettimisen kanssakin lienee joskus haasteita,  Mykkänen lisäksi toteaa yhdessä vastauksestaan seuraavaa:

"Poliisi voisi esimerkiksi puhuttaa henkilön tai miettiä sopivia tukitoimia. Ennalta estävässä työssä ei ole kyse rangaistuksen hakemisesta, koska väkivaltaiset ajatukset eivät ole rangaistavia, vaan mahdollisen väkivallan teon estämisestä."

Potilastietojen yksityisyys yksi länsimaisen demokratian keskeisiä arvoja

Huolimatta hyvästä tavoitteestaan tällaista lakia ei pidä tehdä kiireellä ja pohtimatta asioita huolellisesti. Hesarin tietojen mukaan tätäkin lakia ollaan ajamassa nimittäin kiireellä ja tavoitteena on lakiesityksen tuominen eduskuntaan jo kuukauden päästä vaikkei lauusntokierrosta olla käyty läpi eikä edes virallista lakiluonnosta ole olemassa.

Ei näin merkittävää muutosta voida viedä läpi tällä tavalla.

Eduskunnassa on myös käsittelyssä toinenkin laki liittyen potilastietojen luovuttamiseen eli ns toisiolaki. Siinä puolestaan oltaisiin luovuttamassa tietoja mm erilaisille terveysyrityksille.

Nyt jäitä hattuun ja ensin sotet sekä muut maaliin. Vasta sen jälkeen on syytä pohtia mahdollisia muutoksia terveystietojen yksityisyyteen.

Tästäkin lakiprosessista tulee nimittäin mieleen vanha sanonta: tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

 

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee#comments Juha Sipilän hallitus Poliisin valvonta Sisäministeri Kai Mykkänen Yksilön oikeudet Yksityisyys Tue, 06 Nov 2018 11:26:23 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263746-poliisille-laajemmat-valtuudet-terveystietoihin-yksityisyydensuoja-vahenee
Verotiedoissa vain osa yhtiöistä saaduista tuloista - merkittävä osa pimennossa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263497-verotiedoissa-vain-osa-yhtioista-saaduista-tuloista-merkittava-osa-pimennossa <p>Verotietojen julkistamispäivänä julkkisten ja johtajien palkan retostelemisen kupeessa Veronmaksajien johtava <a href="https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/julkiset-verotiedot-2017/">verojuristi Päivi Kaari on kirjoittanut oivan kirjoituksen siitä</a>, kuinka merkittävä osa tuloista ei näy verotiedoissa, sillä niitä ei lasketa verotettavaksi tuloksi. Verosuunnittelun taitavat henkilöt Suomen lain tarjoamin mahdollisuuksin pystyvät pitämään merkittävän osuuden tuloistaan verovapaana ja samalla pois verotiedoista.</p><p><strong>Merkittävä määrä listaamattomien yritysten pääomatuloista ei näy erilaisen verokohtelun vuoksi</strong></p><p>Tällä hallituskaudella useat asiantuntijatahot mukaanlukien hallituksen asettama työryhmä ovat ehdottaneet muutoksia listaamattomien yritysten verokohteluun, jonka katsotaan olevan epäreilu verrattuna muihin. Systemaattisesti kaikki ehdotukset ollaan tyrmätty Sipilän ja Orpon taholta.</p><p>Otetaan esimerkki suoraan verohallinnon sivuilta:</p><p><em>Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.</em></p><p><em>Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.</em></p><p>Jos tarkastellaan paljonko näkyy verotettavaa tuloa ko henkilöllä verotiedoissa, niin siellä näkyy verotettava tulo eli tuo 20 000 euroa. Hän maksaa veroa yhteensä 80 tuhannen tuloista kuusi tuhatta euroa eli efektiiviseksi veroprosentiksi saadaan hänelle 7,5 prosenttia.</p><p>Tuota voi halutessaan verrata vaikkapa 80 000 vuodessa ansiotuloa ansaitsevaan henkilöön ja ollaan aika lailla eri luvuissa. Jos kyseessä olis pörssiosakkeista saatu osinko, niin silloinkin ollaan aivan eri tilanteessa.</p><p>Otetaan vielä toinen esimerkki samoilta sivuilta:</p><p><em>Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti eli 37 500 euroa. Ylimenevästä osasta (20 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa 85 % eli 17 000 euroa. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54 500 euroa.</em></p><p><em>Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %. Pääomatulon veron määrä on 30 % x 30 000 euroa + 34 % x 24 500 euroa eli 17&nbsp;330 euroa.</em></p><p>Kuten edellisessä esimerkissä, niin katsotaan verotettava tulo ja efektiivinen veroprosentti. Verotettavaa tuloa verotiedoissa näkyy 54 500 euroaa, kun todellinen tulo on 170 000 euroa. Efektiivinen veroprosentti on siis 10,1 prosenttia - ei paha.</p><p>Meillä on siis esimerkin mukaisesti kaksi henkilöä seuraavasti:</p><ol><li>Aino, jolla on todellisia tuloja 80 000 euroja ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 20 000 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 7,5%. Käteen tulee 74 00 euroa.</li><li>Sanni, jolla on todellisia tuloja 170 000 ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 54 500 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 10,1%. Käteen tulee 152 670 euroa.</li></ol><p>Miltä kuulostaa palkansaajan tai pörssiosakkeita omistavan kannalta?</p><p>Vertailun vuoksi veroprosentti palkansaajalla 80 000:n kohdalla on 39,8 ja 170 000:n kohdalla se on 49,3%. Karkeana arviona voi todeta, että saadakseen käteen Sannin 152 670 euroa pitäisi olla ansiotuloja 325 000 euroa vuodessa eli kuukausipalkaksi muodostuisi noin 27 000 euroa.</p><p><strong>Miksi ihmeessä näin erilainen verokohtelu?</strong></p><p>Jatkuvasti puhutaan työn arvostuksen nostamisesta. Meillä olisi mahdollisuus tasoittaa verotusta laajemmalla veropohjalla, jolloin progressiota voitaisiin alentaa. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä.</p><p>Erilaisilla holding-yhtiöillä ja muilla järjestelyillä suuri joukko onnistuu minimoimaan verotuksensa varsin keinotekoisesti, mutta toki lain suomin mahdollisuuksin.</p><p>Lakeja tulisikin muuttaa ja yhteenä esteenä vaikuttaa olevan näiden asioiden hankala ymmärrettävyys aivan samoin kuin monen muun rahamarkkinoiden ja sijoituksien sekä niiden kohteluun liittyvien asioiden kohdalla. En ole kovin vakuuttunut suuren osan kansanedustajistakaan kykyyn hahmottaa näitä asioita.</p><p>Pitkällä aikajänteellä itse haluaisin mentävän kohti Irlannin mallia, jossa verotuksessa lasketaan yhteen ansio- ja pääomatulo, josta sitten otetaan progressiivisesti vero yhteissummasta. Tällöin tulolajit ovat samassa asemassa - veropohja olisi samalla laajempi ja progressiota voidaan laskea. Vielä kun tähän yhdistettäisiin yleishyödyllisten työmarkkinajärjestöjen sekä säätiöiden verotus voitaisiin progressiota edelleen laskea.</p><p>Tämä hallitus teetti selvityksen aiheesta, mutta käytännössä hautasi sen lukuunottamatta sijoitustiliä. Näin se jätti taustalla olevat merkittävät ongelmat ennalleen.</p><p>Toivottavasti ensi hallituskaudella nämä asiat otetaan uudelleen tarkastelun alle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Verotietojen julkistamispäivänä julkkisten ja johtajien palkan retostelemisen kupeessa Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari on kirjoittanut oivan kirjoituksen siitä, kuinka merkittävä osa tuloista ei näy verotiedoissa, sillä niitä ei lasketa verotettavaksi tuloksi. Verosuunnittelun taitavat henkilöt Suomen lain tarjoamin mahdollisuuksin pystyvät pitämään merkittävän osuuden tuloistaan verovapaana ja samalla pois verotiedoista.

Merkittävä määrä listaamattomien yritysten pääomatuloista ei näy erilaisen verokohtelun vuoksi

Tällä hallituskaudella useat asiantuntijatahot mukaanlukien hallituksen asettama työryhmä ovat ehdottaneet muutoksia listaamattomien yritysten verokohteluun, jonka katsotaan olevan epäreilu verrattuna muihin. Systemaattisesti kaikki ehdotukset ollaan tyrmätty Sipilän ja Orpon taholta.

Otetaan esimerkki suoraan verohallinnon sivuilta:

Aino omistaa Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Hän saa yhtiöstä verovuonna osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (8 % x 1 500 000 e = 120 000 e) ja samalla alle 150 000 euroa, joten osingosta 25 % eli 20 000 euroa on veronalaista pääomatuloa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % x 20 000 euroa eli 6 000 euroa.

Jos tarkastellaan paljonko näkyy verotettavaa tuloa ko henkilöllä verotiedoissa, niin siellä näkyy verotettava tulo eli tuo 20 000 euroa. Hän maksaa veroa yhteensä 80 tuhannen tuloista kuusi tuhatta euroa eli efektiiviseksi veroprosentiksi saadaan hänelle 7,5 prosenttia.

Tuota voi halutessaan verrata vaikkapa 80 000 vuodessa ansiotuloa ansaitsevaan henkilöön ja ollaan aika lailla eri luvuissa. Jos kyseessä olis pörssiosakkeista saatu osinko, niin silloinkin ollaan aivan eri tilanteessa.

Otetaan vielä toinen esimerkki samoilta sivuilta:

Sanni saa osinkoa Yhtiö S Oy:stä 170 000 euroa. Hänen omistamiensa osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 2 500 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, joten osingosta on 25 % veronalaista pääomatuloa 150 000 euroon asti eli 37 500 euroa. Ylimenevästä osasta (20 000 euroa) on veronalaista pääomatuloa 85 % eli 17 000 euroa. Yhteenlaskettu veronalainen pääomatulo on siis 54 500 euroa.

Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 % 30 000 euroon asti ja ylimenevästä osasta 34 %. Pääomatulon veron määrä on 30 % x 30 000 euroa + 34 % x 24 500 euroa eli 17 330 euroa.

Kuten edellisessä esimerkissä, niin katsotaan verotettava tulo ja efektiivinen veroprosentti. Verotettavaa tuloa verotiedoissa näkyy 54 500 euroaa, kun todellinen tulo on 170 000 euroa. Efektiivinen veroprosentti on siis 10,1 prosenttia - ei paha.

Meillä on siis esimerkin mukaisesti kaksi henkilöä seuraavasti:

  1. Aino, jolla on todellisia tuloja 80 000 euroja ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 20 000 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 7,5%. Käteen tulee 74 00 euroa.
  2. Sanni, jolla on todellisia tuloja 170 000 ja verotiedoissa näkyy verotettavaa tuloa 54 500 euroa. Veroja hän maksaa todellisuudessa 10,1%. Käteen tulee 152 670 euroa.

Miltä kuulostaa palkansaajan tai pörssiosakkeita omistavan kannalta?

Vertailun vuoksi veroprosentti palkansaajalla 80 000:n kohdalla on 39,8 ja 170 000:n kohdalla se on 49,3%. Karkeana arviona voi todeta, että saadakseen käteen Sannin 152 670 euroa pitäisi olla ansiotuloja 325 000 euroa vuodessa eli kuukausipalkaksi muodostuisi noin 27 000 euroa.

Miksi ihmeessä näin erilainen verokohtelu?

Jatkuvasti puhutaan työn arvostuksen nostamisesta. Meillä olisi mahdollisuus tasoittaa verotusta laajemmalla veropohjalla, jolloin progressiota voitaisiin alentaa. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä.

Erilaisilla holding-yhtiöillä ja muilla järjestelyillä suuri joukko onnistuu minimoimaan verotuksensa varsin keinotekoisesti, mutta toki lain suomin mahdollisuuksin.

Lakeja tulisikin muuttaa ja yhteenä esteenä vaikuttaa olevan näiden asioiden hankala ymmärrettävyys aivan samoin kuin monen muun rahamarkkinoiden ja sijoituksien sekä niiden kohteluun liittyvien asioiden kohdalla. En ole kovin vakuuttunut suuren osan kansanedustajistakaan kykyyn hahmottaa näitä asioita.

Pitkällä aikajänteellä itse haluaisin mentävän kohti Irlannin mallia, jossa verotuksessa lasketaan yhteen ansio- ja pääomatulo, josta sitten otetaan progressiivisesti vero yhteissummasta. Tällöin tulolajit ovat samassa asemassa - veropohja olisi samalla laajempi ja progressiota voidaan laskea. Vielä kun tähän yhdistettäisiin yleishyödyllisten työmarkkinajärjestöjen sekä säätiöiden verotus voitaisiin progressiota edelleen laskea.

Tämä hallitus teetti selvityksen aiheesta, mutta käytännössä hautasi sen lukuunottamatta sijoitustiliä. Näin se jätti taustalla olevat merkittävät ongelmat ennalleen.

Toivottavasti ensi hallituskaudella nämä asiat otetaan uudelleen tarkastelun alle.

 

 

]]>
65 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263497-verotiedoissa-vain-osa-yhtioista-saaduista-tuloista-merkittava-osa-pimennossa#comments Kotimaa Holding-yhtiö Juha Sipilän hallitus Pääoma- ja yritysverotus Verosuunnittelu Verot Thu, 01 Nov 2018 10:48:50 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263497-verotiedoissa-vain-osa-yhtioista-saaduista-tuloista-merkittava-osa-pimennossa
Sote-kansliapäällikön virka hakuun vuotta ennen aloittamista - miksi? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/sote-ministerion-kansliapaallikon-virka-jo-nyt-auki-haiskahtaa-poliittiselta-pelilta/e4a8457d-2768-33e1-8785-9a085a6b874d?fbclid=IwAR1M5MnQWN0a72glmKQv_u6eADQdZECFheaj0PckSTo3s7tlxh6L86lrnYc">Talouselämässä Cilla Bhose kertoo kirjoituksessaan</a> kuinka Sosiaali- ja Terveysministeriö on laittanut hakuun kansliapäällikön viran: &quot;<em>Mielenkiintoista virantäyttöprosessin aloittamisessa on sen ajankohta; hakuaika päättyy marraskuun 19. päivänä, mutta työt alkavat vasta ensi vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä.</em>&quot;</p><p>Tuoksahtaa vahvasti poliittiselta virkanimitykseltä, joka halutaan tehdä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Varsin härskiä menoa enkä tiedä aiemmin näin läpinäkyvää aikaistettua valintaa tehdyn.</p><p><strong>Ministeri Mattila ei kommentoi syytä</strong></p><p>Talouselämän artikkelissa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri <strong>Pirkko Mattila</strong> (sin) ei halunnut kommentoida Talouselämälle sitä, miksi kansliapäällikön virka avattiin jo nyt täytettäväksi. Hän vetosi aikataulusyihin, mutta saattaa kommentoimatta jättämisen taustalla olla muutakin.</em>&quot;</p><p>Soten ollessa vielä varsin sekavassa tilassa ollaan jo valitsemassa uutta kansliapäällikköä, jonka virka on yksi merkittävimpiä tulevissa uudistuksissa mikäli ne toteutuvat. Ja vaikkei nyt kaavailtu uudistus toteutuisi, niin joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä uudistuksia tällä alueella.</p><p>Kenties hallitus haluaa varmistaa, että niitä ohjaamassa on sille sopiva henkilö?</p><p><strong>Hallitus on myllännyt merkittävien virastojen ja liikelaitosten johdon</strong></p><p>Jossain vaiheessa puhuttiin poliittisten virkanimitysten ajan olevan ohi, mutta ei siltä kyllä vaikuta. Tietysti on hieman tulkinnanvaraista, mikä sitten on nimenomaan poliittinen virkanimitys.</p><p>Kaikessa hiljaisuudessa viime joulun ja uudenvuoden välipäivinä nimitettiin uuden Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi Sipilän Elektrobitin entinen toimitusjohtaja, jonka kanssa vaikuttaa olleen paljonkin yhteistyötä matkan varrella. Perusteluja ei juuri annettu ja ajankohdan vuoksi mediakaan ei kysellyt - henkilö tuli kuitenkin aika puskista tuohon hommaan, jossa on todella merkittävä rooli tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuuden tukistrategioissa. Juuri niissä strategioissa, joiden mukaan määritellään mille alueille yritystukia jaetaan.</p><p>Metsähallituksen pääjohtaja vaihdettiin heti alkuun ja pari kuukautta sitten Ruokaviraston pääjohtajaksi nousi lyhyen aikaan Maaseutuvirastossa pääjohtajana ollut vaikka virastojen fuusiossa Eviran hallinnoala on merkittävästi suurempi ja vaatii suurempaa asiantuntemusta. Lisäksi kaudeksi määriteltiin sopivasti viisi vuotta eli tuleva hallitus ei voi asiaa muuttaa.</p><p><strong>Meneekö tällainen läpinäkyvä ja keinotekoinen nimitys oikeasti läpi?</strong></p><p>Kyllä varmaan syyt keksitään tälle kummallisuudelle kunhan ministeri Mattila saa miettimisaikaa - ja Juha sekä Petteri vähän kerkeää ohjeistaa häntä. Itse en oikein usko, että tällainen manööveri on Mattilan omasta päästä lähtöisin.</p><p>Näin saataisiin sopivasti valinnanvapaudesta yms ajatteleva kansliapäällikkö ruoriin ensi hallituskaudelle riippumatta siitä, mitä nyt käy.</p><p>On tämä kyllä aika härski temppu jälleen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Talouselämässä Cilla Bhose kertoo kirjoituksessaan kuinka Sosiaali- ja Terveysministeriö on laittanut hakuun kansliapäällikön viran: "Mielenkiintoista virantäyttöprosessin aloittamisessa on sen ajankohta; hakuaika päättyy marraskuun 19. päivänä, mutta työt alkavat vasta ensi vuonna lokakuun ensimmäisenä päivänä."

Tuoksahtaa vahvasti poliittiselta virkanimitykseltä, joka halutaan tehdä hyvissä ajoin ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Varsin härskiä menoa enkä tiedä aiemmin näin läpinäkyvää aikaistettua valintaa tehdyn.

Ministeri Mattila ei kommentoi syytä

Talouselämän artikkelissa kerrotaan:

"Nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) ei halunnut kommentoida Talouselämälle sitä, miksi kansliapäällikön virka avattiin jo nyt täytettäväksi. Hän vetosi aikataulusyihin, mutta saattaa kommentoimatta jättämisen taustalla olla muutakin."

Soten ollessa vielä varsin sekavassa tilassa ollaan jo valitsemassa uutta kansliapäällikköä, jonka virka on yksi merkittävimpiä tulevissa uudistuksissa mikäli ne toteutuvat. Ja vaikkei nyt kaavailtu uudistus toteutuisi, niin joka tapauksessa joudutaan tekemään merkittäviä uudistuksia tällä alueella.

Kenties hallitus haluaa varmistaa, että niitä ohjaamassa on sille sopiva henkilö?

Hallitus on myllännyt merkittävien virastojen ja liikelaitosten johdon

Jossain vaiheessa puhuttiin poliittisten virkanimitysten ajan olevan ohi, mutta ei siltä kyllä vaikuta. Tietysti on hieman tulkinnanvaraista, mikä sitten on nimenomaan poliittinen virkanimitys.

Kaikessa hiljaisuudessa viime joulun ja uudenvuoden välipäivinä nimitettiin uuden Business Finlandin hallituksen puheenjohtajaksi Sipilän Elektrobitin entinen toimitusjohtaja, jonka kanssa vaikuttaa olleen paljonkin yhteistyötä matkan varrella. Perusteluja ei juuri annettu ja ajankohdan vuoksi mediakaan ei kysellyt - henkilö tuli kuitenkin aika puskista tuohon hommaan, jossa on todella merkittävä rooli tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuuden tukistrategioissa. Juuri niissä strategioissa, joiden mukaan määritellään mille alueille yritystukia jaetaan.

Metsähallituksen pääjohtaja vaihdettiin heti alkuun ja pari kuukautta sitten Ruokaviraston pääjohtajaksi nousi lyhyen aikaan Maaseutuvirastossa pääjohtajana ollut vaikka virastojen fuusiossa Eviran hallinnoala on merkittävästi suurempi ja vaatii suurempaa asiantuntemusta. Lisäksi kaudeksi määriteltiin sopivasti viisi vuotta eli tuleva hallitus ei voi asiaa muuttaa.

Meneekö tällainen läpinäkyvä ja keinotekoinen nimitys oikeasti läpi?

Kyllä varmaan syyt keksitään tälle kummallisuudelle kunhan ministeri Mattila saa miettimisaikaa - ja Juha sekä Petteri vähän kerkeää ohjeistaa häntä. Itse en oikein usko, että tällainen manööveri on Mattilan omasta päästä lähtöisin.

Näin saataisiin sopivasti valinnanvapaudesta yms ajatteleva kansliapäällikkö ruoriin ensi hallituskaudelle riippumatta siitä, mitä nyt käy.

On tämä kyllä aika härski temppu jälleen.

 

 

 

 

]]>
8 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi#comments Juha Sipilän hallitus Kunta- ja soteuudistus Poliittiset virkanimitykset Rakenteellinen korruptio Mon, 29 Oct 2018 18:14:57 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263340-sote-kansliapaallikon-virka-hakuun-vuotta-ennen-aloittamista-miksi
Hallitus estää virkamiesten hyvän lainvalmistelun. Levottomuudet jatkuvat. http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263231-hallitus-estaa-virkamiesten-hyvan-lainvalmistelun-levottomuudet-jatkuvat <p>Lainsäädännön Arviointineuvosto toteaa, että hallituksen uudessa esityksessä irtisanomislaiksi on edelleen samat puutteet kuin lakkoaallon käynnistäneessä ensimmäisessä esityksessä. Ensimmäinen esitys arvioitiin kokonaisuudessa puutteelliseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Arvio löytyy valtioneuvoston sivuilta:</p><p><a href="https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointineuvoston-mukaan-irtisanomissuojaa-koskeva-hallituksen-esitys-kokonaisuutena-puutteellinen-ja-tulkinnanvarainen" title="https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointineuvoston-mukaan-irtisanomissuojaa-koskeva-hallituksen-esitys-kokonaisuutena-puutteellinen-ja-tulkinnanvarainen">https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointineuvoston-mukaan-irt...</a></p><p>Neuvoston puheenjohtajan mukaan uudessa esityksessä mitään parannusta ei ole tapahtunut. <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/037c9b58-3944-46f3-aaa8-2830ac0f83b1_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/037c9b58-3944-46f3-aaa8-2830ac0f83b1_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/037c9b58-3944-46f3-aaa8-2830ac0f83b1...</a></p><p>Ongelmina on edelleen näytön ja perustelujen puuttuminen irtisanomiskynnyksen aiheuttamista ongelmista.</p><p>Myös yhdenvertaisuuden käsittely on puutteellista, joka johtanee ongelmiin perustuslakivaliokunnassa.</p><p>Kolmanneksi Arviointineuvosto katsoo, että esityksen vaikutusarvioissa ei ole otettu riittävästi huomioon säännösten tulkinnanvaraisuutta, oikeusprosessin kalleutta asianosaisille, oikeuskäytännön hidasta kehittymistä eikä kiistatilanteiden mahdollista lisääntymistä.&nbsp;Arviointineuvoston mukaan lain tulkintaan liittyvä epävarmuus jatkunee pitkään. Oikeudenkäynnit tulevat kalliiksi yksittäisille työntekijöille ja pienille yrityksille.</p><p>Mikä valmistelussa sitten on mennyt pieleen?</p><p>Kehysriihessä hallitus päätti, että irtisanomiskynnys on ongelmallinen työllistämisen kannalta.&nbsp;Samalla hallitus myös päätti ratkaisusta ongelmaan eli irtisanomiskynnyksen alentamisesta. Silloin hallitus käytännössä vei virkamiehiltä mahdollisuuden noudattaa vaikutusarviointiohjeita ja hyvää lainsäädäntökäytäntöä eli etsiä erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia työllistämiseen pienissä yrityksissä.&nbsp;Tämän työn jälkeen olisi sitten hallitus voinut etsiä käyttöön otettavan poliittisen ratkaisun. &nbsp;Nyt hallitus antoi tiukan toimeksiannon virkamiehille ja teki oletuksen irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta.&nbsp;Tämä oletus irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta näyttää sitoneen virkamiehiä. Toimittiin vastoin arviointineuvoston ohjeita.</p><p>On irvokasta, että hallitus itse perustaa lainsäädännön arviointineuvoston ja julkaisee sivuillaan arviointineuvoston arviot mutta ei tee mitään noudattaakseen niitä.</p><p>Asian tekee vakavaksi se, että nyt Suomen valtion lainsäädäntöprosessilla pelataan poliittisia pelejä eikä vakavissaan yritetä tehdä parasta mahdollista lainsäädäntöä suomalaisille. Näyttää vahvasti siltä, että uusikin esitys johtanee ongelmiin ja&nbsp; levottomuudet jatkuvat toisin kuin on uutisoitu. Ansaitsemme parempaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lainsäädännön Arviointineuvosto toteaa, että hallituksen uudessa esityksessä irtisanomislaiksi on edelleen samat puutteet kuin lakkoaallon käynnistäneessä ensimmäisessä esityksessä. Ensimmäinen esitys arvioitiin kokonaisuudessa puutteelliseksi ja tulkinnanvaraiseksi. Arvio löytyy valtioneuvoston sivuilta:

https://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointineuvoston-mukaan-irtisanomissuojaa-koskeva-hallituksen-esitys-kokonaisuutena-puutteellinen-ja-tulkinnanvarainen

Neuvoston puheenjohtajan mukaan uudessa esityksessä mitään parannusta ei ole tapahtunut. https://www.iltalehti.fi/politiikka/037c9b58-3944-46f3-aaa8-2830ac0f83b1_pi.shtml

Ongelmina on edelleen näytön ja perustelujen puuttuminen irtisanomiskynnyksen aiheuttamista ongelmista.

Myös yhdenvertaisuuden käsittely on puutteellista, joka johtanee ongelmiin perustuslakivaliokunnassa.

Kolmanneksi Arviointineuvosto katsoo, että esityksen vaikutusarvioissa ei ole otettu riittävästi huomioon säännösten tulkinnanvaraisuutta, oikeusprosessin kalleutta asianosaisille, oikeuskäytännön hidasta kehittymistä eikä kiistatilanteiden mahdollista lisääntymistä. Arviointineuvoston mukaan lain tulkintaan liittyvä epävarmuus jatkunee pitkään. Oikeudenkäynnit tulevat kalliiksi yksittäisille työntekijöille ja pienille yrityksille.

Mikä valmistelussa sitten on mennyt pieleen?

Kehysriihessä hallitus päätti, että irtisanomiskynnys on ongelmallinen työllistämisen kannalta. Samalla hallitus myös päätti ratkaisusta ongelmaan eli irtisanomiskynnyksen alentamisesta. Silloin hallitus käytännössä vei virkamiehiltä mahdollisuuden noudattaa vaikutusarviointiohjeita ja hyvää lainsäädäntökäytäntöä eli etsiä erilaisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia työllistämiseen pienissä yrityksissä. Tämän työn jälkeen olisi sitten hallitus voinut etsiä käyttöön otettavan poliittisen ratkaisun.  Nyt hallitus antoi tiukan toimeksiannon virkamiehille ja teki oletuksen irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta. Tämä oletus irtisanomiskynnyksen ongelmallisuudesta näyttää sitoneen virkamiehiä. Toimittiin vastoin arviointineuvoston ohjeita.

On irvokasta, että hallitus itse perustaa lainsäädännön arviointineuvoston ja julkaisee sivuillaan arviointineuvoston arviot mutta ei tee mitään noudattaakseen niitä.

Asian tekee vakavaksi se, että nyt Suomen valtion lainsäädäntöprosessilla pelataan poliittisia pelejä eikä vakavissaan yritetä tehdä parasta mahdollista lainsäädäntöä suomalaisille. Näyttää vahvasti siltä, että uusikin esitys johtanee ongelmiin ja  levottomuudet jatkuvat toisin kuin on uutisoitu. Ansaitsemme parempaa.

]]>
5 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263231-hallitus-estaa-virkamiesten-hyvan-lainvalmistelun-levottomuudet-jatkuvat#comments Ammattiliitot Irtisanomislaki Juha Sipilän hallitus Kompromissi Lainvalmistelu Sat, 27 Oct 2018 13:03:04 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263231-hallitus-estaa-virkamiesten-hyvan-lainvalmistelun-levottomuudet-jatkuvat
Juha Sipilä uhoaa 100000 hallituksen työllistämästä - faktoja etsimässä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa <p><strong>Sipilä:&quot;Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä.&quot; Huoh, näinköhän...</strong></p><p>&nbsp;</p><p>On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat <em>hallituksen </em>toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiky</strong></p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministeri-juha-sipilan-esittelypuheenvuoro-eduskunnan-tiedonantokeskustelussa-16-10-2018">Sipilä</a>:&quot;Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/04/Raportti2017.pdf">Talouspolitiikan arviontineuvosto</a> (s. 19): &quot;Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen.&quot; (julkaistu 01/2018)</p><p>Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?</p><p>Palkansaajien tutkimuslaitoksen <a href="https://www.labour.fi/ptblogi/2016/04/06/laskelmia-kilpailukykysopimuksen-vaikutuksista/">arvio </a>kikyn työllisyyden <em>nettovaikutuksista </em>oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-hurraavat-kiky-sopimusta-pahin-ongelma-on-useita-vuosia-jatkunut-heikko-tuottavuuskehitys/744b902b-da52-3782-9523-a839efe54510">tämäkään </a>3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/puolet-yksityissektorin-tyontekijoista-valttynyt-tyoajan-kiky-pidennykselta-parannus-voi-jaada-saavuttamatta-nailla-toteutusmaarilla/0b9f3903-7977-368c-908f-8c4b8610a77a">kertoi </a>syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis <a href="https://tradingeconomics.com/finland/capacity-utilization">kapasiteetin käyttöaste</a> nousee, <a href="https://tradingeconomics.com/finland/productivity">tuottavuuskin </a>noussee.</p><p>&nbsp;</p><p>Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys</strong></p><p>Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan <a href="https://vnk.fi/documents/10616/7477009/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf/11657bf5-9242-41a3-8afa-52e64b60ec3e/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf.pdf">tutkimukseen</a>, jossa (siinäkin) <em>laskennallisesti</em> arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_011.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3e8503da-9618-4572-b40f-a8a1cb2097cf">Työllisiä </a>oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_001.px/table/tableViewLayout2/?rxid=658329e7-1cad-435e-b758-e29fd68ef600">Työttömiä </a>oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015<em>. </em>Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_016.px/?rxid=a10063bb-015e-467d-9a5e-0f87c95f1a00">osa-aikaisten määrä</a> ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa &quot;työvoiman ulkopuolella&quot; (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.</p><p>Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta <em>puoleen </em>ja <em>siitä </em>pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä:"Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä." Huoh, näinköhän...

 

On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat hallituksen toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.

 

Kiky

Sipilä:"Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun."

 

Talouspolitiikan arviontineuvosto (s. 19): "Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen." (julkaistu 01/2018)

Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvio kikyn työllisyyden nettovaikutuksista oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä tämäkään 3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista kertoi syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.

 

Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis kapasiteetin käyttöaste nousee, tuottavuuskin noussee.

 

Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.

 

Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.

 

Työllisyys

Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan tutkimukseen, jossa (siinäkin) laskennallisesti arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?

 

Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan Työllisiä oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. Työttömiä oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015. Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja osa-aikaisten määrä ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa "työvoiman ulkopuolella" (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.

Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta puoleen ja siitä pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?

 

Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.

]]>
3 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa#comments Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Mediakritiikki Työllisyys Työttömyys Sat, 27 Oct 2018 12:14:23 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa
Hurja paljastus ministeriöstä: ”Lain työllisyysvaikutus lähellä nollaa…” http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263050-hurja-paljastus-ministeriosta-lain-tyollisyysvaikutus-lahella-nollaa <p>Ministeriön (TEM) 5.7. päivätyssä irtisanomislain vaikutuksia selvittäneessä muistiossa todetaan, että lain työllisyysvaikutukset lienevät lähellä nollaa. Lakiluonnokseen muotoilu on muutettu muotoon &rdquo;nettotyöllisyysreaktio lienee pieni..&rdquo;Vastuullinen virkamies Neimala tarkentaa vielä, että teetettyjen selvitysten mukaan nettotyöllisyysvaikutusta ei ole suuresti odotettavissa. Haastattelussa Neimala selvästikin kiemurtelee muotoilujen kanssa mutta selvää on, että lain vaikutukset ovat olemattomat.</p><p><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/28eeda10-644a-4b6f-b328-9a92ac6dd1f6_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/28eeda10-644a-4b6f-b328-9a92ac6dd1f6_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/28eeda10-644a-4b6f-b328-9a92ac6dd1f6...</a></p><p>Edellisessä blogissani peräänkuulutin parempaa valmistelua. Neimalan haastattelu vahvistaa surullisen faktan: Suomen lainvalmistelukoneisto on rikki. Ei ole millään lailla hyväksyttävää virkamiestyötä yrittää kaikin keinoin löytää hallituksen esityksiä pyhittäviä faktoja sen sijaan, että yritettäisiin muodostaa aito tilannekuva ja kertoa se hallitukselle. Ministeriön Neimalan mukaan &rdquo;&hellip; meidän on toteutettava hallituksen tahdon suuntaisesti ja mukaan.&nbsp;Kruunun palveluksessa ollaan, eikä kenenkään muun.&rdquo;</p><p>Neimalan kannattaisi ymmärtää, että hallitus ja &rdquo;kruunu&rdquo; ovat eri asioita. Pääministeri ei ole kuningas. &nbsp;&nbsp;Viime kädessä virkamiehet ovat Suomen kansan ja eduskunnan palveluksessa, eivät hallituksen.</p><p>Pääministeri on todennut, että hallitus voi vetää irtisanomislakiesityksen pois, jos tilalle löydetään toimia, joilla on vastaavia työllisyysvaikutuksia. Sixten Korkman totesi asian olevan helppoa, koska vaikutukset ovat niin olemattomat.</p><p>Saatujen faktojen ja hallituksen lausuntojen perusteella hallituksen toiminnan motiivina on joku muu kuin lain työllisyysvaikutukset. Hallituksen tulisi vetää laki pois tai kertoa oikeat motiivit toiminnalleen. &nbsp;Miksi Juha Sipilä viivyttelee?</p><p><a href="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat" title="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat">http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-t...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ministeriön (TEM) 5.7. päivätyssä irtisanomislain vaikutuksia selvittäneessä muistiossa todetaan, että lain työllisyysvaikutukset lienevät lähellä nollaa. Lakiluonnokseen muotoilu on muutettu muotoon ”nettotyöllisyysreaktio lienee pieni..”Vastuullinen virkamies Neimala tarkentaa vielä, että teetettyjen selvitysten mukaan nettotyöllisyysvaikutusta ei ole suuresti odotettavissa. Haastattelussa Neimala selvästikin kiemurtelee muotoilujen kanssa mutta selvää on, että lain vaikutukset ovat olemattomat.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/28eeda10-644a-4b6f-b328-9a92ac6dd1f6_pi.shtml

Edellisessä blogissani peräänkuulutin parempaa valmistelua. Neimalan haastattelu vahvistaa surullisen faktan: Suomen lainvalmistelukoneisto on rikki. Ei ole millään lailla hyväksyttävää virkamiestyötä yrittää kaikin keinoin löytää hallituksen esityksiä pyhittäviä faktoja sen sijaan, että yritettäisiin muodostaa aito tilannekuva ja kertoa se hallitukselle. Ministeriön Neimalan mukaan ”… meidän on toteutettava hallituksen tahdon suuntaisesti ja mukaan. Kruunun palveluksessa ollaan, eikä kenenkään muun.”

Neimalan kannattaisi ymmärtää, että hallitus ja ”kruunu” ovat eri asioita. Pääministeri ei ole kuningas.   Viime kädessä virkamiehet ovat Suomen kansan ja eduskunnan palveluksessa, eivät hallituksen.

Pääministeri on todennut, että hallitus voi vetää irtisanomislakiesityksen pois, jos tilalle löydetään toimia, joilla on vastaavia työllisyysvaikutuksia. Sixten Korkman totesi asian olevan helppoa, koska vaikutukset ovat niin olemattomat.

Saatujen faktojen ja hallituksen lausuntojen perusteella hallituksen toiminnan motiivina on joku muu kuin lain työllisyysvaikutukset. Hallituksen tulisi vetää laki pois tai kertoa oikeat motiivit toiminnalleen.  Miksi Juha Sipilä viivyttelee?

http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat

 

]]>
8 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263050-hurja-paljastus-ministeriosta-lain-tyollisyysvaikutus-lahella-nollaa#comments Etiikka ja moraali Irtisanomisen helpottaminen Juha Sipilän hallitus Ministeriön virkamiehet Wed, 24 Oct 2018 06:58:06 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263050-hurja-paljastus-ministeriosta-lain-tyollisyysvaikutus-lahella-nollaa
Lakkoilu vapaa-ajalla ja muita neronleimauksia http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia <p>Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten <a href="http://tiinaahva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262957-poliittiset-lakot-on-kiellettava">Tiina Ahvan blogissa</a> esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: &quot;<em>Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle.</em>&quot;</p><p>Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle&nbsp; miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?</p><p>Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?</p><p><strong>Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen</strong></p><p>Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.</p><p>Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.</p><p>Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:<br />&quot;<em>On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä &ndash; tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä &ndash; löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.</em>&rdquo;</p><p>Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:<br />&quot;<em>Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi.</em>&quot;</p><p>Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.</p><p>Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.</p><p><strong>Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu</strong></p><p>Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.</p><p>Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.</p><p>Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.</p><p>Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.</p><p><strong>Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta</strong></p><p>Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?</p><p>Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?</p><p>Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?</p><p><strong>Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus</strong></p><p>Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.</p><p>Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.</p><p>Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?</p><p>Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.</p><p>Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä pidemmälle kiista etenee, sitä oudommaksi käyvät perustelut. Tänään poimitussa sinisten Tiina Ahvan blogissa esitetään ties monennenko kerran idea lakkoilusta vapaa-aikana. Katsotaan vaikkapa Tilastokeskuksen määritelmä lakolle: "Työntekijät kieltäytyvät työn tekemisestä ja tällöin he eivät myöskään yleensä saavu työpaikalle."

Voisitteko nyt kertoa minulle tyhmälle  miten määritelmä huomioonottaen toteutetaan lakkoilu omalla ajalla?

Miten ne työt sitten jätetään tekemättä vapaa-ajalla, onko kyse kotitöiden tekemättä jättämisestä?

Kukaan ei palkkaa irtisanoakseen

Siinä toinen slogan, jota mm Petteri Orpo viljelee vasta-argumenttina. No shit Sherlock.. Tähän maailmaan mahtuu monta erilaista tilannetta ja tämä tuskin on se yleisin. Täysin olkiukkomaisella perustelulla koitetaan puolustella typerää lakia. Kokoomuksen viestintätoimisto on kunnostautunut viime aikoina keksimään näitä Orpon suuhun ja hän kyllä jaksaa niitä toistaa.

Tarkkaan ottaen tuosta voisi hyvinkin muodostua välillisesti mahdollinen tapaus mikäli irtisanominen tehtäisiin todella helpoksi. Yrittäjän tarvitessa apua ruuhkahuipussa houkuttelisi hän ammattilaisen hommiin tietäen niiden mahdollisesti loppuvan vaikkapa puolen vuoden päästä. Kovan luokan ammattilainen ei hommaan lähtisi määräaikaisella työsuhteella, mutta lupaus pysyvästä työpaikasta voisi toimia. Nyt joku kertoo seuraavaksi, että tällainen heikentäisi työnantajan mainetta. Tämä pitää paikkansa, mutta suuremmilla paikkakunnilla se ei kantaudu seuraavien korviin - pienillä kyllä. Laissa kuitenkin pitää ottaa huomioon eri tilanteet ja ympäristöt.

Alf Rehn Facebookissa kuvaili hyvin näitä väittämiä siitä, etteikö kukaan yrittäjä toimisi väärin vastineena seuraavaan aina empaattisen Kokoomuksen Susanna Kosken toteamukseen:
"On täysin absurdi väite, että alle 20 henkeä työllistävissä yrittäjissä – tai oikeastaan minkä tahansa kokoluokan yrittäjissä – löytyisi sellaisia, jotka irtisanovat henkilöstöä mielivaltaisesti ja huvin vuoksi.

Tähän Alf Rehn otti kantaa Facebookissa seuraavasti:
"Ei, ei se ole absurdi väite. Se on looginen ja järkevä, teorian ja datan tukema väite. Ei niitä ehkä montaa ole, mutta onhan se itsestäänselvyys että jos otetaan kaikki yrittäjät Suomessa, mikä ei ole ihan pieni ryhmä, niin kyllä siihen ryhmään mahtuu pari sosiopaattia, pari muuten vain umpihullua, jokunen sadisti ja joitain moniongelmaisia. Eli sellaisia jotka voi irtisanoa mielivaltaisesti tai huvin vuoksi."

Kuten Rehnkin samassa yhteydessä totesi niin, olen samaa mieltä siitä siitä, että kyseessä ei ole suinkaan enemmistö vaan todella pieni osa. Mutta näitä silti on - mätiä omenoita on sekä yrittäjissä että työntekijöissä.

Avainkysymys lakien säätämisessä on, kuinka paljon sitten pitää ottaa nämä huomioon. Eihän vaikkapa väkivaltarikoksia koskevat lait kosketa enemmistöä millään tavalla vaan ne kohdistuvat niihin tapauksiin, joissa mennään moraalisesti väärille poluille.

Vastareaktio on seurausta päätösten sarjasta, jossa vain toista ollaan kuultu

Hallituksen edustajat kertovat kuinka oikea tapa on antaa lausuntoja lakiesityksiin ja -luonnoksiin. Tällä hallituskaudella ne ovat menneet täysin kuuroille korville. Asianmukaisilla perusteluilla ei ole ollut mitään merkitystä. Aktiivimallissa koettiin yksi karuimmista esimerkeistä: suurin osa lausunnonantajista kertoi kuinka tämä ei toimi, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Seurauksena juuri kukaan ei edes tienyt lain tullessa voimaan, mitä se tarkoitti. Eläinsuojelulakiin annettiin 400 lausuntoa, jotka kaikki menivät kuuroille korville. On eri asia aidosti kuunnella ja ymmärtää sekä toimia sen pohjalta - sitä tämä hallitus ei tee.

Lopputulemana aktiivimallisaa kiire oli saada voimaan laki, jota ei oltu mietitty kunnolla. Sen seurauksena noin 150 000 ihmistä, joista 97 000 työmarkkinatuen varassa, nauttii sanktioista joka kuukausi. Yhdeksän kymmenestä työmarkkinatuen saajasta ei ole pystynyt täyttämään ehtoa. Tähän ratkaisuna ministeri Lindström kertoi kuinka tuloksia arvioidaan väliarviointina huhtikuussa 2019 ja loppuarviointi on syyskuussa 2019. Eli kiireellä tehdyn lain mainostettu tiukka seuraaminen tarkoittaakin vastuun siirtämistä seuraavalle hallitukselle. Ryhdikästä menoa.

Kysymys ei ole vain irtisanomisen ehtojen heikentämisestä vaan hallituksen päätösten jatkumosta.

Kun tarpeeksi kauan kumarrat toiseen suuntaan pyllistäen toiselle, alkaa hanurin katsominen kyllästyttää.

Painostakaa keinoilla, jotka eivät painosta

Tämä vaikuttaa olevan hallituksen ja Suomen Yrittäjien kuningasajatus. Mikä on työttömien keino painostaa tai vaikkapa Kelan idioottimaisten kilpailutuspäätösten kohteena olevien vammaisten lasten sekä heidän vanhempiensa?

Menevätkö he lakkoon vai mitä tekevät? Huomaako sitä edes kukaan. Mitä jos hallitus päättäisi leikata kunnolla eläkkeitä, menisivätkö he lakkoon ja sen vaikutus olisi mikä?

Toistuvasti kerrotaan kuinka oikea tapa olisi vaikuttaa vain kertomalla mielipiteensä lausuntojen tms kautta. Jos sillä mielipiteellä ei ole mitään merkitystä, niin pitäisikö vain alistua? Olen katsonut tämän hallituksen lakiesitysten lausuntoja ja jopa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksillä pyyhitään hanuria. Kuunnellaanko vai tullaan kuulluksi sekä ymmärretyksi?

Solidaarisuus on kuollut - eläköön solidaarisuus

Ammattiyhdistysliikkeelle vaikuttaa laskeutuneen rooli puolustaa myös työttömiä ja muita, joiden oma vaikutusvalta ei riitä mihinkään. Heillä on valtaa vastustaa myös sellaisia asioita, jotka nähdään oikeudenmukaisuuden kannalta vääriksi.

Elinkeinoelämällä ja rikkailla on myös valtaa jopa enemmän. Milloin he ovat sitä käyttäneet heikompiosaisten puolustamiseksi? Kertokaahan esimerkkejä, kun minä en heti tunnista.

Nyt yrittäjät jakavat ruokaa, kun kyseessä on omien etujen puolustaminen ja vastustajien saattaminen huonoon valoon. Milloin näin on tapahtunut ilman omaa etua?

Itse tunnen monia hyviä yrittäjiä ja monia työntekijöitä. Siksi on outoa katsella tätä taistelua, jossa pääosassa ovat jotkut muut.

Toivottavasti solidaarisuus ei ole kuollut vaan elää edelleen.

 

 

]]>
18 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Harhaanjohtaminen Juha Sipilän hallitus Petteri Orpo Suomen yrittäjät ry Mon, 22 Oct 2018 19:23:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262991-lakkoilu-vapaa-ajalla-ja-muita-neronleimauksia
Sipilän hallituksen loppukompurointi http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262870-sipilan-hallituksen-loppukompurointi <p>Juha Sipilä sai kansan kannatuksen ajamaleen politiikalle jo ennen vaaleja. Juha Sipilä sai myös minun kannatukseni ennen vaaleja.</p><p>Juha lupasi pelastaa Suomen ja urheasti hän yritti lupaustaan täyttää monista vastustuksista huolimatta. Kiky- sopimus syntyi, mutta valitettavasti se ei ollut sellainen jolla Suomi olisi pelastunut, elleivät suhdanteet olisi parantuneet ja pelastaneet Suomea.&nbsp;</p><p>Nyt yritetään väittää että Sipilä pelasti Suomen lupaustensa mukaisesti, lupausten joihin kansa uskoi ja joihin minäkin uskoin. Valitettavasti Sipilän johtajankyvyt eivät tähän tulokseen johtaneet, vaikka kaikkensa hän ilmeisesti yritti. Poliittisia intohimoja, puoluepolitiikkaa ja oman edun tavoittelua yritettiin työntää syrjään ja yritettiin ajaa kansan etua ja viedä Suomen asiaa eteenpäin.</p><p>Valitettavasti ainakin Soten osalta kaikki meni kuitenkin heti alussa pieleen, kun ohjelmaan tungettiin mukaan keskustan maakunnat ja kokoomuksen terveydenhoidon yksityistämisprojekti.&nbsp; Nämä poliittiset tavoitteet veivät hankkeen sen verran sivuraiteille, että siitä tuskin nytkään tulee mitään.</p><p>Kilpailukykysektorilla toki edistyttiin hieman, saatiin hierotuksi jonkinlainen laiha kiky, joka ei olisi Suomea pelastanut, ellei nousukausi olisi tullut apuun.</p><hr /><p>Nyt hallituskauden loppusuoralla näyttää asiat menevän yhä enemmän pieleen. Pasmat on sotkussa ja solmussa.</p><p>Hallitus ajaa niinkuin käärmettä pyssyyn lakia joka heikentäisi työläisten nykyistä irtisanomissuojaa. Tällä uskotellaan olevan tyollistävää vaikutusta, kun pienyrittäjät uskaltaisivat ottaa työhön porkukkaa, josta sitten olisi helppo päästä eroon jos näyttää siltä ettei se palkkaaminen ollut sittenkään kannattava toimi.</p><p>On täysin luonnollista että työntekijäjärjestöt vastustavat tällaista lakia. Työntekijäjärjestöjen tehtävänä on puolustaa työväen oikeuksia.&nbsp; Väite siitä että sillä tavalla saataisiin työttömille lisää työpaikkoja ei ole uskottava, Toki siitä laista olisi työnantajalle hyötyä, mutta ei yhteiskunnalle. Työnantaja pääsisi helposti eroon tuottamattomasta työvoimasta, mikä on etu työnantajalle, mutta yhteiskunta ei tällä tavalla pääse eroon jäsenistään, vaan yhteiskunta joutuu elättämään yritysten pois potkimat.</p><p>Ei tällaisilla laeilla ole työllisyyden kannalta merkitystä. Siinä käy vain niin että työnantaja voi heposti vaihtaa tuottamattoman työntekijän tuottavaan, tai tuottavan henkilön paremmin tuottavaan.&nbsp; Pitäisi laatia sellaisia lakeja joitka saavat aikaan sen että myös vähemmän tuottaville yksilöille löytyisi yrityksissä töitä ja toimeentuloa. Se ratkaisisi yhdellä iskulla sekä liian nuorten että liien vanhojen työntekijöiden työllistymisongelmat, samoin sellaisen aikuisväestön ongelmat joilta puuttuu koulutusta tai joiden työkyky on muuten keskimääräistä rajoitetumpi se ratkaisisi tusvapaikansaaneiden työllisyysongelmat, se ratkaisisi kaikki työllisyysongelmat.</p><hr /><p>Miksei hallitus valmistele lakeja&nbsp; joilla olisi todellista vaikutusta työttömyyden vähentämiseen?</p><p>Miksi hallitus tyytyy näpertelemään sellaisten lakien kanssa jotka heikentävät irtisanomissuojaa ja ärsyttävät ammattiyhdistysväkeä, työläisiä ja itseasiassa suurinta osaa Suomen kansasta?&nbsp;</p><p>Vain eläkeläiset näyttävät suhtautuvan myönteisesti irtisanomisen helpottamiseen. Se selittynee sillä ettei kukaan kykene tiettävästi irtisanomaan eläkeläistä.</p><hr /><p>Yksi selitys tälle hallituksen kompuroinnilta näyttävälle toiminnalle taitaa kuitenkin olla. Se on varsin järkeenkäypä selitys.</p><p>Vaalit lähestyvät. Vaaleihin taitaa olla aikaa puoli vuotta tai jotain sinneppäin.&nbsp; Puolueiden pitää valmistautua vaaleihin. Pitää laatia vaalikamppanjoita ja vaalimainontaa, se maksaa.&nbsp; Puolueiden pitää löytää rahoittajia jos ne aikovat menestyä vaaleissa. Oikeistopuolueiden tärkeitä rahoittajia ovat yritykset ja oikeistopuolueiden on tärkeätä hyvissä ajoin osoittaa rahoittajilleen että ne ovat heidän&nbsp; puolellaan&nbsp; ja ajavat heidän asiaansa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Juha Sipilä sai kansan kannatuksen ajamaleen politiikalle jo ennen vaaleja. Juha Sipilä sai myös minun kannatukseni ennen vaaleja.

Juha lupasi pelastaa Suomen ja urheasti hän yritti lupaustaan täyttää monista vastustuksista huolimatta. Kiky- sopimus syntyi, mutta valitettavasti se ei ollut sellainen jolla Suomi olisi pelastunut, elleivät suhdanteet olisi parantuneet ja pelastaneet Suomea. 

Nyt yritetään väittää että Sipilä pelasti Suomen lupaustensa mukaisesti, lupausten joihin kansa uskoi ja joihin minäkin uskoin. Valitettavasti Sipilän johtajankyvyt eivät tähän tulokseen johtaneet, vaikka kaikkensa hän ilmeisesti yritti. Poliittisia intohimoja, puoluepolitiikkaa ja oman edun tavoittelua yritettiin työntää syrjään ja yritettiin ajaa kansan etua ja viedä Suomen asiaa eteenpäin.

Valitettavasti ainakin Soten osalta kaikki meni kuitenkin heti alussa pieleen, kun ohjelmaan tungettiin mukaan keskustan maakunnat ja kokoomuksen terveydenhoidon yksityistämisprojekti.  Nämä poliittiset tavoitteet veivät hankkeen sen verran sivuraiteille, että siitä tuskin nytkään tulee mitään.

Kilpailukykysektorilla toki edistyttiin hieman, saatiin hierotuksi jonkinlainen laiha kiky, joka ei olisi Suomea pelastanut, ellei nousukausi olisi tullut apuun.


Nyt hallituskauden loppusuoralla näyttää asiat menevän yhä enemmän pieleen. Pasmat on sotkussa ja solmussa.

Hallitus ajaa niinkuin käärmettä pyssyyn lakia joka heikentäisi työläisten nykyistä irtisanomissuojaa. Tällä uskotellaan olevan tyollistävää vaikutusta, kun pienyrittäjät uskaltaisivat ottaa työhön porkukkaa, josta sitten olisi helppo päästä eroon jos näyttää siltä ettei se palkkaaminen ollut sittenkään kannattava toimi.

On täysin luonnollista että työntekijäjärjestöt vastustavat tällaista lakia. Työntekijäjärjestöjen tehtävänä on puolustaa työväen oikeuksia.  Väite siitä että sillä tavalla saataisiin työttömille lisää työpaikkoja ei ole uskottava, Toki siitä laista olisi työnantajalle hyötyä, mutta ei yhteiskunnalle. Työnantaja pääsisi helposti eroon tuottamattomasta työvoimasta, mikä on etu työnantajalle, mutta yhteiskunta ei tällä tavalla pääse eroon jäsenistään, vaan yhteiskunta joutuu elättämään yritysten pois potkimat.

Ei tällaisilla laeilla ole työllisyyden kannalta merkitystä. Siinä käy vain niin että työnantaja voi heposti vaihtaa tuottamattoman työntekijän tuottavaan, tai tuottavan henkilön paremmin tuottavaan.  Pitäisi laatia sellaisia lakeja joitka saavat aikaan sen että myös vähemmän tuottaville yksilöille löytyisi yrityksissä töitä ja toimeentuloa. Se ratkaisisi yhdellä iskulla sekä liian nuorten että liien vanhojen työntekijöiden työllistymisongelmat, samoin sellaisen aikuisväestön ongelmat joilta puuttuu koulutusta tai joiden työkyky on muuten keskimääräistä rajoitetumpi se ratkaisisi tusvapaikansaaneiden työllisyysongelmat, se ratkaisisi kaikki työllisyysongelmat.


Miksei hallitus valmistele lakeja  joilla olisi todellista vaikutusta työttömyyden vähentämiseen?

Miksi hallitus tyytyy näpertelemään sellaisten lakien kanssa jotka heikentävät irtisanomissuojaa ja ärsyttävät ammattiyhdistysväkeä, työläisiä ja itseasiassa suurinta osaa Suomen kansasta? 

Vain eläkeläiset näyttävät suhtautuvan myönteisesti irtisanomisen helpottamiseen. Se selittynee sillä ettei kukaan kykene tiettävästi irtisanomaan eläkeläistä.


Yksi selitys tälle hallituksen kompuroinnilta näyttävälle toiminnalle taitaa kuitenkin olla. Se on varsin järkeenkäypä selitys.

Vaalit lähestyvät. Vaaleihin taitaa olla aikaa puoli vuotta tai jotain sinneppäin.  Puolueiden pitää valmistautua vaaleihin. Pitää laatia vaalikamppanjoita ja vaalimainontaa, se maksaa.  Puolueiden pitää löytää rahoittajia jos ne aikovat menestyä vaaleissa. Oikeistopuolueiden tärkeitä rahoittajia ovat yritykset ja oikeistopuolueiden on tärkeätä hyvissä ajoin osoittaa rahoittajilleen että ne ovat heidän  puolellaan  ja ajavat heidän asiaansa.

 

]]>
5 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262870-sipilan-hallituksen-loppukompurointi#comments Irtisanomissuoja Juha Sipilän hallitus Kiky-krapula Sat, 20 Oct 2018 19:09:47 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262870-sipilan-hallituksen-loppukompurointi
Tehdään ajoissa, eikä vasta pakon edessä http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa <p>En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu?&nbsp;<br />Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen.&nbsp;</p><p>Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että <a href="https://www.sak.fi/tyoelama/sopimukset/kilpailukykysopimus">kikyllä</a> on ollut oma merkityksensä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työlainsäädännön puolelta:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)</p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170188"> &nbsp;Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset</a> (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakiluonnos-irtisanomisen-helpottamisesta-pienissa-yrityksissa-arviointineuvostoon">Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tyoaikalaki.aspx">Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)</a><br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/murto-ja-vanhanen-selvittavat-yt-lain-muutostarpeet">Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&amp;Murto)</a></p><p><strong>Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:</strong></p><p>&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista &nbsp;(STM)<br />&bull;&nbsp;&nbsp; &nbsp;Vaikuttavuusinvestointi (SIB) &ndash;hankkeiden käynnistäminen</p><p><br />Lisäksi loppukaudelle nostan esiin <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osatyokykyisten-tyomarkkinatilanne-ja-tyollistymispalvelut-kartoitetaan"><strong>Työkykyohjelman</strong>(Oivo ja Kerätär-selvitys)</a>, jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu. &nbsp;Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.<a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/pitkaaikaistyottomille-tarkoitettu-elaketuki-laajenee">ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.</a></p><p>Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. <strong>Ei</strong> ainoa, mutta merkittävä.</p><p>Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä.&nbsp;</p><p>Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan.&nbsp;</p><p>Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.</p><p>Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin.&nbsp;</p><p>Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.</p><p>Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.</p><p>Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita &nbsp;vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.</p><p>Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen &nbsp;talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.</p><p>Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?</p><p>Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on.&nbsp;</p><p>Joten. Oli &nbsp;seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä &rdquo;kaikkien aikojen huonoin&rdquo;. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä.&nbsp;</p><p>Viisautta ja rohkeutta tulevaan.</p><p><em>Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.&nbsp;</p><p>Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että &rdquo;jätä hommasi&rdquo; aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty.&nbsp;</p><p>Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> En ryhdy luettelemaan kaikkia niitä työllisyystoimia, joita hallitus on tehnyt ja tekemässä tai edesauttanut, mutta listaan tähän joitain keskeisimpiä. Jokainen päätelköön tykönään onko tuo alla oleva toimenpiteiden lista pelkästään ihmisten kiusaamiseksi tarkoitettu? 
Vai olisiko sillä jokin muu ideologia tässä takana? Kyllä, nimenomaan- työllisyyden parantaminen. 

Ja totean taas kerran, että positiivisen työllisyyskehityksen takana on ennen kaikkea maailmantalouden vetoapu, mutta kiistatta sekä hallituksen toimilla että kikyllä on ollut oma merkityksensä.

 

Työlainsäädännön puolelta:

•    Määräaikaisuuden peruste pitkäaikaistyöttömillä: pitkäaikaistyöttömän saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perusteltua syytä (2017)
•    Koeajan pidentäminen kuuteen kuukauteen (2017)
•    Takaisinottovelvollisuusajan lyhentäminen neljään kuukauteen (2017)

•    Irtisanotulle mahdollisuus työnantajan kustantamaan muutosturvakoulutukseen ja työterveydenhuoltoon tietyin ehdoin (2017)
•    Nollatyösopimusten pelisääntöjen tarkennukset (2018)
•    Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevan sääntelyn muuttaminen alle 10 hengen yrityksissä (kehysriihen linjaus)
•    Työaikalain kokonaisuudistus (HE 2018)
•    Yhteistoimintalain uudistamistarpeiden selvittäminen(Vanhanen&Murto)

Aktivointitoimet työttömille ja kannustava sosiaaliturva:

•    Työvoima- ja yrityspalvelujen kokoaminen kasvupalveluiksi maakuntauudistuksessa ja yksityisen palvelutuotannon lisääminen (HE 2018)
•    Työttömien haastattelut kolmen kuukauden välein (2017)
•    Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (2017)
•    Positiivisen rakennemuutoksen toimenpiteet, ns. Siltasopimus (2017)
•    Työttömät voivat opiskella lyhytkestoisia opintoja työttömyysetuutta menettämättä (HE 2018)
•    Itsensä työllistämisen helpottaminen: työttömyysetuutta voidaan maksaa 4 kk ajan yritystoimintaa aloitettaessa (2018)
•    Työttömyysturvan keston lyhentäminen 500 päivästä 400 päivään (2017)
•    Työttömien velvollisuutta ottaa vastaa tarjottua työtä ja osallistua palveluihin työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on tiukennettu (2017)
•    Työttömyysturvan aktiivimalli ja työllisyysmäärärahojen lisääminen työttömien palveluihin (2018)
•    Työttömyysetuuden käyttäminen palkkatukeen ja starttirahaan (2017-)
•    Sovitellun päivärahan maksatus järjestetään siten, että se ei haittaa lyhytkestoisen työn vastaanottamista  (STM)
•    Vaikuttavuusinvestointi (SIB) –hankkeiden käynnistäminen


Lisäksi loppukaudelle nostan esiin Työkykyohjelman(Oivo ja Kerätär-selvitys), jonka keskeisimpiä ajatuksia on saattaa ihmiset(osatyökykyiset) heille oikeiden palvelujen piiriin ja kuntouttaa mahdollisimman moni takaisin työelämään niillä kyvyillä, osaamisella ja voimilla jotka hänellä on jäljellä. Samalla tunnustaen sen, että osa työttömistä ei tule enää työllistymään avoimille työmarkkinoille. Heille pitää löytää inhimillinen ratkaisu.  Tähän kokonaisuuteen liittyy myös ns.ikääntyneiden kertaluonteinen eläketuki(nyt siis jo toista kertaa) yhtenä toimenpiteenä.

Tämä edellä oleva on yksi keskeisistä ratkaisuista kohti +75% työllisyysastetta. Ei ainoa, mutta merkittävä.

Näin on siis tämä paha hallitus toiminut ja toimimassa kautensa loppuun. Ja kun seuraa joidenkin tahojen kommentointia, niin tuossa listassa ei tunnu olevan yhtään hyvää asiaa. Ei ensimmäistäkään. Vain pelkkää kiusaamista ja kyykyttämistä. 

Voihan olla niinkin, että positiiviset asiat jäävät ikävien tai sellaisiksi koettujen asioiden alle, ihan vahingossa. Tai että positiivinen asia ei kiinnosta julkisessa keskustelussa. Negatiivisuus sen sijaan luo vastakkainasettelua. Siitä huolimatta puolustan hallituksen linjaa, myös niitä ikäviä asioita. Täydellisiä esityksiä harvemmin saadaan aikaiseksi ja virheitäkin tehdään. Nekin olen myöntänyt ja niitä on pyritty korjaamaan. 

Ensi vaalikaudella tarvitaan ainakin sotu-uudistus, järjestelmät kuntoon(ml.tulorekisteri) sekä palkan ja tulonsiirtojen joustava/kannustava käyttö.

Ja sitten tarvitaan se kaikkein vaikein asia: uskallusta puuttua myös rakenteisiin. 

Jos nämä eräät edellä mainitut toimet ovat aiheuttaneet runsaasti pahaa mieltä, vihaa, mielenilmauksia, lakkoja ja maineen työttömien kiusaajana sekä kaikkien aikojen duunarivihamielisempänä hallituksena, niin mitähän mahtaa tapahtua KUN joudutaan tekemään vielä ikävämpiä päätöksiä? Ei siis JOS vaan KUN. Karkuun ei pääse.

Seuraava taantuma tulee. Se voi alkaa yhtäkkiä ja Suomi viennistä riippuvaisena maana on ensimmäisten maiden joukossa kohtaamassa ongelmat. Mutta se tulee.

Ja kun se tulee, niin kuka on silloin valtiolaivan peräsimessä? Sellainen hallitus, joka ratkaisee ongelmia ja haasteita menemällä veronmaksajien lompakolle väittämällä ettei ikäviä päätöksiä tarvita  vai sellainen joka reagoi tilanteisiin USKALTAEN tehdä ajoissa rohkeitakin ratkaisuja ja päätöksiä jotka eivät ole välttämättä suosittuja? Sen päättävät äänestäjät.

Toivonkin, että kansalaiset vaativat kaikkia puolueita kertomaan oman vaihtoehtonsa, hintalapun sekä sen mistä ja miten aikovat rahoittaa omat mallinsa? Velalla? Ja kyllä, tämäkin hallitus on ottanut velkaa joka ikinen vuosi huolimatta siitä, että Suomen  talous ja työllisyys ovat vahvassa nousussa! Noususuhdanteessa.

Halutaanko Suomi ajaa taas kerran samaan tilanteeseen, jossa tämä hallitus oli aloittaessaan työnsä? Ei kai kukaan sellaista voi haluta. Eihän?

Suomen on opittava elämään Euroopan Unionissa(äänestin itse EI). Kun siihen aikanaan päätettiin liittyä, niin piti ymmärtää, että se tuo mukanaan mm.devalvaatiosta luopumisen ja sen että työvoima joustaa rahan sijasta. Tätä tämä nyt on. 

Joten. Oli  seuraava hallitus sitten millainen tahansa, se tulee olemaan joidenkin mielestä ”kaikkien aikojen huonoin”. Kuten tämäkin. Vasta historia pystyy kertomaan sen, kuinka hyvä hallitus meillä on ollut. Väitän, että vaikeiden aikojen hallitukset ovat kaikki joutuneet tekemään epäsuosittuja päätöksiä. 

Viisautta ja rohkeutta tulevaan.

Lupaan yrittää ymmärtää seuraajaani, koska nyt minä tiedän miten vaikeaa tämä voi olla. Aiemmin minä luulin tietäväni.

 

Olen kiitollinen palautteestanne. Myös siitä, että kovin usein kommentoija tietää asiat paremmin kuin minä. Noin voi ollakin. En minä esitä kaikkitietävää mutta sen verran oman arvon tunnetta minullakin on, että tiedän nyt paljon enemmän kuin mitä tiesin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. 

Saan jatkuvasti ohjeita kuinka pitäisi toimia. Lähtien siitä, että ”jätä hommasi” aina siihen kuinka helposti ratkaisu ongelmiin löytyy. Jätän hommani kun tämä hallitus lopettaa työnsä ja niiden helppojen ratkaisujen tie alkaa olemaan läpi käyty. 

Voi nimittäin olla niin, että se mikä on toiminut joskus, ei toimi enää tässä maailmassa ja tässä ajassa.

 

]]>
163 http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa#comments Kotimaa Eduskuntavaalit Juha Sipilän hallitus Työllisyyspolitiikka Työttömät Sat, 20 Oct 2018 08:43:29 +0000 Jari Lindström http://jarilindstrom.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262837-tehdaan-ajoissa-eika-vasta-pakon-edessa
Ketkä ”saatanan tunarit” lakeja valmistelevat ? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat <p>Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus &rdquo;saatanan tunarit&rdquo; hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.</p><p>Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.</p><p>Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. <a href="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely" title="http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely">http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely</a></p><p>Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?</p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&amp;fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f641...</a></p><p>Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.</p><p>Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.</p><p>Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.</p> Nykyisen hallituksen lainvalmistelua seuratessa tulee usein mieleen Urho Kekkosen manaus ”saatanan tunarit” hänen turhauduttuaan eräisiin virkamiehiin. Äskettäinen keskustelu irtisanomislaista meni heti vikaraiteille, koska lainvalmistelu on ollut surkeaa eikä hallitus pysty esittämään kunnollista vaikutusanalyysiä ja sitä kautta perusteluja laille. Keskustelu jäi eipäs-juupas tasolle ja suuntautui vääriin asioihin.

Kyllä hallitukselle suodaan lainsäädäntövalta, ei ole kyse tämän itsestäänselvyyden kyseenalaistamisesta. Edellytys nyt kuitenkin olisi lainvalmistelun aikana laaditaan asialliset perustelut aiotulle laille. Näitä on mahdoton laatia, jos lain vaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty. Kun eduskunnan käsittelyyn tuodaan asioita, joiden sisältö, perustelut ja vaikutukset on selvästikin puutteellisesti esitetty, seuraa tietysti ankara kyseenalaistaminen ja niin pitääkin.

Lainvalmisteluoppaassa puhutaan esivalmistelusta, perusvalmistelusta ja lausuntojen jälkeisestä jatkovalmistelusta, jossa perustelu ja vaikuttavuus selvitetään tarvittaessa tutkimuksin. http://lainvalmistelu.finlex.fi/2a-perusvalmistelu-virkatyo/#esittely

Miten on mahdollista, että irtisanomislain luonnos on juridisesti epäselvä, toteuttamiskelvoton ja jopa huonompi kuin hallituksen alkuperäinen ehdotus, kuten sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005867677.html?share=61b9b23468f64113047a4344ac575892&fbclid=IwAR06su_JPC5PAfHlqFv06EZSKI6GpGpxbgjtCevuDbLN-ptrbIJsLm3QLLU

Vastaavia esimerkkejä kehnosta valmistelusta on mm SOTE-valmistelun yhteydessä ja vaikka Tekesin lakkauttamiseen liittyen.

Lainvalmistelun laatua valvovat oikeusministeriön laintarkastusosasto, perustuslainmukaisuutta perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri. Koska vaikutusten arviointien laadun valvonta ei ole ministeriön ja eduskunnan valiokuntien vastuulla ollut riittävää, on äskettäin perustettu lainsäädännön arviointineuvosto. Parannusta ei ole kuitenkaan tullut.

Irtisanomislain valmistelusta vastaavat virkamiehet voisivat harjoittaa itsetutkiskelua toiminnastaan. Otsikko voi olla siinä mielessä kohtuuton, että sivullisen on mahdollista tietää, kuinka tiukassa poliittisessa ohjauksessa virkamiehet joutuvat työskentelemään. Virkamiesten tulee antaa tehdä työnsä rauhassa.

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat#comments Kotimaa Irtisanomisen helpottaminen Juha Sipilän hallitus Lainvalmistelu Maakunta- ja sote-uudistus Ministeriön virkamiehet Fri, 19 Oct 2018 07:36:48 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262773-ketka-saatanan-tunarit-lakeja-valmistelevat
Hallituksen tiedonannon oudot luvut http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262556-hallituksen-tiedonannon-oudot-luvut <p>Tänään julkaistussa tiedonannossa hallitus esittää outojen numeroiden valossa saavutuksiaan. Ensin hallitus kertoo kauden aikana tulleen 115000 työllistä lisää. Seuraavaksi todetaan tuoreen tutkimuksen mukaan hallituksen päätöksillä syntyneen 33000-42000 työpaikkaa, jolla viitattaneen Olli Kärkkäisen ja Jussi Tervolan tutkimukseen &rdquo;Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015&ndash;2018&rdquo; ja jota voineen pitää suuntaa-antavana.</p><p>Mutta kuinka päästää lukuun 115000? Hallitus toteaa kikyn synnyttäneen &rdquo;arviolta&rdquo; 30000-40000 työpaikkaa. Viimeksi Talouselämässä 11.10. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja&nbsp;Lauri Kajanoja&nbsp;toteaa, että kiky on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä mutta sen sijaan sitä ei vielä tiedetä, kuinka paljon kiky on numeroilla laskettuna kilpailukykyä parantanut. Mistä hallitus sitten tietää kikyn vaikutuksen työpaikkoihin jää selitystä vaille?</p><p>Jos kikyllä olisi ollut tuo vaikutus, ei summa ole silti 115000. Edellisen blogini keskustelussa työministeri Lindström rehellisesti totesi lopun tuleen kv-suhdanteiden vaikutuksesta mutta mistä tuo erotuksena olevan luku on saatu? Lindström viittasi &nbsp;Tilastokeskuksen käyttämään määritelmään, jonka mukaan työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt tutkimusviikolla yhdenkin tunnin töitä. Kyse ei ehkä olisikaan samanlaisista työpaikoista kuin Kärkkäisen tutkimuksessa vaan vähintään tunnin töitä tehneet &rdquo;työlliset&rdquo;?</p><p>Olisi toivottavaa, että hallitus avaisi paremmin sen, miten saavutuksia on mitattu lukuina, jotta kansalaiset voisivat helpommin muodostaa käsityksen hallituksen toimien tehokkuudesta ja oikeutuksesta.</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-kiky-paransi-kilpailukykya-ja-toi-suomeen-hyvaa-vakautta/d35095e0-cb69-3fcc-8560-8071edc92558" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-kiky-paransi-kilpailukykya-ja-toi-suomeen-hyvaa-vakautta/d35095e0-cb69-3fcc-8560-8071edc92558">https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-kiky-paransi-kilpailukyky...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään julkaistussa tiedonannossa hallitus esittää outojen numeroiden valossa saavutuksiaan. Ensin hallitus kertoo kauden aikana tulleen 115000 työllistä lisää. Seuraavaksi todetaan tuoreen tutkimuksen mukaan hallituksen päätöksillä syntyneen 33000-42000 työpaikkaa, jolla viitattaneen Olli Kärkkäisen ja Jussi Tervolan tutkimukseen ”Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018” ja jota voineen pitää suuntaa-antavana.

Mutta kuinka päästää lukuun 115000? Hallitus toteaa kikyn synnyttäneen ”arviolta” 30000-40000 työpaikkaa. Viimeksi Talouselämässä 11.10. Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja toteaa, että kiky on parantanut Suomen kustannuskilpailukykyä mutta sen sijaan sitä ei vielä tiedetä, kuinka paljon kiky on numeroilla laskettuna kilpailukykyä parantanut. Mistä hallitus sitten tietää kikyn vaikutuksen työpaikkoihin jää selitystä vaille?

Jos kikyllä olisi ollut tuo vaikutus, ei summa ole silti 115000. Edellisen blogini keskustelussa työministeri Lindström rehellisesti totesi lopun tuleen kv-suhdanteiden vaikutuksesta mutta mistä tuo erotuksena olevan luku on saatu? Lindström viittasi  Tilastokeskuksen käyttämään määritelmään, jonka mukaan työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt tutkimusviikolla yhdenkin tunnin töitä. Kyse ei ehkä olisikaan samanlaisista työpaikoista kuin Kärkkäisen tutkimuksessa vaan vähintään tunnin töitä tehneet ”työlliset”?

Olisi toivottavaa, että hallitus avaisi paremmin sen, miten saavutuksia on mitattu lukuina, jotta kansalaiset voisivat helpommin muodostaa käsityksen hallituksen toimien tehokkuudesta ja oikeutuksesta.

https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-kiky-paransi-kilpailukykya-ja-toi-suomeen-hyvaa-vakautta/d35095e0-cb69-3fcc-8560-8071edc92558

]]>
8 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262556-hallituksen-tiedonannon-oudot-luvut#comments Hallituksen tiedonanto Irtisanomisen helpottaminen Juha Sipilän hallitus Mon, 15 Oct 2018 10:37:24 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262556-hallituksen-tiedonannon-oudot-luvut
Suomi, hallitus ja 1,5 astetta http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262541-suomi-hallitus-ja-15-astetta <p>IPCC:n tuoreen raportin mukaan ihmiskunnan on pahempien seurausten välttämiseksi pakko muuttaa nykyisiä toimintatapojaan niin, että ilmasto ei lämpene 1,5 astetta enempää. Tämä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.</p><p>Rikkaiden ja köyhien maiden erilaiset lähtötilanteet huomioon ottaen sopeutustoimien ei voida edellyttää etenevän samassa tahdissa kaikkialla. Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden on supistettava hiilidioksidipäästöjään sekä edettävä kohti miinusmerkkistä hiilidioksiditasetta selvästi muuta maailmaa nopeammin. Muutoksen toteuttaminen edellyttää radikaaleja muutoksia ei vain energiataloudessamme, vaan myös siinä miten me tuotamme, kulutamme ja elämme.</p><p>Sipilän hallitus pitää Suomea edistyksellistä ilmastopolitiikkaa harjoittavana maana. Hallitus ylpeilee muun muassa sillä, että Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden kaikesta kulutuksesta yli 50 prosenttiin. Sähköistä liikennettä edistetään, ja kattavana tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2045.</p><p>Todellisuudessa kuitenkin Suomi pyrki pitkään ajamaan EU:ssa turpeen järjenvastaista luokittelemista uusiutuvaksi polttoaineeksi. Fossiilisista polttoaineista luopumisen sijasta valtionenemmistöinen Fortum on lisännyt viime vuosina merkittävästi fossiilisen energian osuutta liiketoiminnoistaan. Suomi lisää vauhdilla puun käyttöä energiaraaka-aineena, jolloin siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu välittömästi ilmakehään. Tehometsänhoidon avulla luonnonmetsiä muutetaan yhä tiukemmin metsäteollisuuden tarpeita varten optimoiduiksi puupelloiksi. Hakkuita ollaan kasvattamassa merkittävästi juuri niinä vuosina, jolloin monimuotoisten luonnonmetsien kykyä toimia hiilinieluina tulisi kasvattaa mahdollisimman nopeasti.</p><p>Liikenteessä tehokkain ilmastonmuutoksen hillinnän keino olisi autojen ja niiden käytön määrän vähentäminen. Toissijaisena keinona on fossiilisista polttoaineista luopuminen jäljelle jäävien ja yhä vähemmän energiaa kuluttavien autojen käyttövoimana. Suomessa pyritään kuitenkin autokannan uusiutumisen nopeuttamiseen samalla kun autoteollisuus keskittyy suorituskykyisten ja kookkaiden, vaikkakin entistä useammin sähköllä tai vedyllä käyvien automallien kehittelyyn.</p><p>Nopea siirtymä oleellisesti nykyistä vähähiilisempään ja jatkossa hiiltä sitovaan talouteen ei voi onnistua ainakaan kivuttomasti ilman valtavaa määrää innovaatioita ja niiden pohjaksi tehtävää tutkimusta, joiden hyötykäyttöön saaminen ei tapahdu hetkessä. Tämän luulisi olevan selvää ainakin pääministerille, jonka lempilapsi Chempolis ei ole kohta neljännesvuosisataisen olemassaolonsa aikana pystynyt muuntamaan biopolttoaineiden tuottamista koskevaa tietämystään varsinaiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi. Silti hallitus on leikannut rajusti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta niin, että monet avainosaajat ovat hakeutuneet ulkomaille.</p><p>Suomi on siis monilta osin väärillä urilla eikä Suomi todennäköisesti pyri EU:ssakaan ajamaan sellaista politiikkaa, joka johtaisi unionin tasolla tapahtuvan kehityksen 1,5 asteen edellyttämään uomaan. Koska Sipilän hallitus tuskin tekee mitään täyskäännöstä toimikautensa vielä jäljellä olevien kuukausien aikana, äänestäjien kannattaa seurata tarkkaan eri puolueiden ilmastolupauksia valmistauduttaessa ensi kevään eduskuntavaaleihin.</p><p>Jos seuraavakaan hallitus ei oivalla edessä olevan urakan mittasuhteita, vuoden 2024 jälkeiset vuodet tuskin enää riittävät niin ison kurssinmuutoksen toteuttamiseen, joka tuolloin jäisi tehtäväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> IPCC:n tuoreen raportin mukaan ihmiskunnan on pahempien seurausten välttämiseksi pakko muuttaa nykyisiä toimintatapojaan niin, että ilmasto ei lämpene 1,5 astetta enempää. Tämä edellyttää kasvihuonepäästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Rikkaiden ja köyhien maiden erilaiset lähtötilanteet huomioon ottaen sopeutustoimien ei voida edellyttää etenevän samassa tahdissa kaikkialla. Suomen kaltaisten kehittyneiden maiden on supistettava hiilidioksidipäästöjään sekä edettävä kohti miinusmerkkistä hiilidioksiditasetta selvästi muuta maailmaa nopeammin. Muutoksen toteuttaminen edellyttää radikaaleja muutoksia ei vain energiataloudessamme, vaan myös siinä miten me tuotamme, kulutamme ja elämme.

Sipilän hallitus pitää Suomea edistyksellistä ilmastopolitiikkaa harjoittavana maana. Hallitus ylpeilee muun muassa sillä, että Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden kaikesta kulutuksesta yli 50 prosenttiin. Sähköistä liikennettä edistetään, ja kattavana tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2045.

Todellisuudessa kuitenkin Suomi pyrki pitkään ajamaan EU:ssa turpeen järjenvastaista luokittelemista uusiutuvaksi polttoaineeksi. Fossiilisista polttoaineista luopumisen sijasta valtionenemmistöinen Fortum on lisännyt viime vuosina merkittävästi fossiilisen energian osuutta liiketoiminnoistaan. Suomi lisää vauhdilla puun käyttöä energiaraaka-aineena, jolloin siihen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu välittömästi ilmakehään. Tehometsänhoidon avulla luonnonmetsiä muutetaan yhä tiukemmin metsäteollisuuden tarpeita varten optimoiduiksi puupelloiksi. Hakkuita ollaan kasvattamassa merkittävästi juuri niinä vuosina, jolloin monimuotoisten luonnonmetsien kykyä toimia hiilinieluina tulisi kasvattaa mahdollisimman nopeasti.

Liikenteessä tehokkain ilmastonmuutoksen hillinnän keino olisi autojen ja niiden käytön määrän vähentäminen. Toissijaisena keinona on fossiilisista polttoaineista luopuminen jäljelle jäävien ja yhä vähemmän energiaa kuluttavien autojen käyttövoimana. Suomessa pyritään kuitenkin autokannan uusiutumisen nopeuttamiseen samalla kun autoteollisuus keskittyy suorituskykyisten ja kookkaiden, vaikkakin entistä useammin sähköllä tai vedyllä käyvien automallien kehittelyyn.

Nopea siirtymä oleellisesti nykyistä vähähiilisempään ja jatkossa hiiltä sitovaan talouteen ei voi onnistua ainakaan kivuttomasti ilman valtavaa määrää innovaatioita ja niiden pohjaksi tehtävää tutkimusta, joiden hyötykäyttöön saaminen ei tapahdu hetkessä. Tämän luulisi olevan selvää ainakin pääministerille, jonka lempilapsi Chempolis ei ole kohta neljännesvuosisataisen olemassaolonsa aikana pystynyt muuntamaan biopolttoaineiden tuottamista koskevaa tietämystään varsinaiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi. Silti hallitus on leikannut rajusti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta niin, että monet avainosaajat ovat hakeutuneet ulkomaille.

Suomi on siis monilta osin väärillä urilla eikä Suomi todennäköisesti pyri EU:ssakaan ajamaan sellaista politiikkaa, joka johtaisi unionin tasolla tapahtuvan kehityksen 1,5 asteen edellyttämään uomaan. Koska Sipilän hallitus tuskin tekee mitään täyskäännöstä toimikautensa vielä jäljellä olevien kuukausien aikana, äänestäjien kannattaa seurata tarkkaan eri puolueiden ilmastolupauksia valmistauduttaessa ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Jos seuraavakaan hallitus ei oivalla edessä olevan urakan mittasuhteita, vuoden 2024 jälkeiset vuodet tuskin enää riittävät niin ison kurssinmuutoksen toteuttamiseen, joka tuolloin jäisi tehtäväksi.

]]>
21 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262541-suomi-hallitus-ja-15-astetta#comments Ilmaston muutos Juha Sipilän hallitus Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC Suomen energiapolitiikka Mon, 15 Oct 2018 06:00:25 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262541-suomi-hallitus-ja-15-astetta
Eriarvoinen irtisanomismenettely ei ole pienen yrityksen etu http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262522-eriarvoinen-irtisanomismenettely-ei-ole-pienen-yrityksen-etu <p>&nbsp;</p><p>Puhutaan pieniä työnantajia suosivasta lakiesityksestä, kun väkisin ajetaan eriarvoisia irtisanomismenettelyjä pienille ja suurille yrityksille. Nytkään irtisanominen ei ole ongelmallista etenkään koeaikana, eikä se vaikeaa ole myöhemminkään, jos on syy irtisanomiselle.</p><p>Käännetäänpä nyt tämänkin kolikon toinen puoli tarkasteluun ja yritetään nähdä, onko haitat suuremmat, kuin olematon hyöty. Työnhakijan näkökulmasta se on varmasti selvää, että enemmän ne työpaikat kiinnostaa, missä on parempi irtisanomissuoja.</p><p>Onko nyt niin, että ne pienet yritykset, jotka kannattavat tätä Sipilän hallituksen pakkomiellettä, eivät tiedä nykyisestä irtisanomislaista ja koeajasta? Tuotannollisista ja taloudellisistakin syistä voi lomauttaa, tai irtisanoa, joten ei siinäkään pitäisi olla ongelmaa.</p><p>Toki pieniin yrityksiin haluttaisiin hyviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta kyllä työnhakijat valikoivat, haluavatko hyvät vai huonot työehdot ja etenkin kokeneemmat työnhakijat, joita ei tarvitsisi siinä määrin opettaa ja valvoa, kuin kokemattomampia. Se on ymmärrettävää, että aikaa ei riitä pienessä yrityksessä työn opettamiseen ja ohjaamiseen etenkään silloin, jos lisätyövoiman tarve on akuutti.</p><p>Olisi varmasti monia muita tapoja ja tarvettakin helpottaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, mikäli siihen löytyisi tahtoa ja yleensä kokonaisvaltaisempaa ajattelua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Puhutaan pieniä työnantajia suosivasta lakiesityksestä, kun väkisin ajetaan eriarvoisia irtisanomismenettelyjä pienille ja suurille yrityksille. Nytkään irtisanominen ei ole ongelmallista etenkään koeaikana, eikä se vaikeaa ole myöhemminkään, jos on syy irtisanomiselle.

Käännetäänpä nyt tämänkin kolikon toinen puoli tarkasteluun ja yritetään nähdä, onko haitat suuremmat, kuin olematon hyöty. Työnhakijan näkökulmasta se on varmasti selvää, että enemmän ne työpaikat kiinnostaa, missä on parempi irtisanomissuoja.

Onko nyt niin, että ne pienet yritykset, jotka kannattavat tätä Sipilän hallituksen pakkomiellettä, eivät tiedä nykyisestä irtisanomislaista ja koeajasta? Tuotannollisista ja taloudellisistakin syistä voi lomauttaa, tai irtisanoa, joten ei siinäkään pitäisi olla ongelmaa.

Toki pieniin yrityksiin haluttaisiin hyviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta kyllä työnhakijat valikoivat, haluavatko hyvät vai huonot työehdot ja etenkin kokeneemmat työnhakijat, joita ei tarvitsisi siinä määrin opettaa ja valvoa, kuin kokemattomampia. Se on ymmärrettävää, että aikaa ei riitä pienessä yrityksessä työn opettamiseen ja ohjaamiseen etenkään silloin, jos lisätyövoiman tarve on akuutti.

Olisi varmasti monia muita tapoja ja tarvettakin helpottaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, mikäli siihen löytyisi tahtoa ja yleensä kokonaisvaltaisempaa ajattelua.

]]>
10 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262522-eriarvoinen-irtisanomismenettely-ei-ole-pienen-yrityksen-etu#comments Irtisanomislaki Juha Sipilän hallitus Koeaika Työsuhde Sun, 14 Oct 2018 15:34:05 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262522-eriarvoinen-irtisanomismenettely-ei-ole-pienen-yrityksen-etu
Korjaus hallituksen tiedotustilaisuudessa 11.10 esitettyihin työpaikkalukuihin http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262480-korjaus-hallituksen-tiedotustilaisuudessa-1110-esitettyihin-tyopaikkalukuihin <p>Eilen eduskunnassa pääministeri Sipilä kertoi tiedotustilaisuudessa, että hallitus on toimillaan saanut aikaan 115000 työpaikkaa. ( <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10452130" title="https://yle.fi/uutiset/3-10452130">https://yle.fi/uutiset/3-10452130</a> , myös yle areenassa ). Luku oli pahasti virheellinen.</p><p>Tuoreessa Valtioneuvoston kanslian tilaamassa Olli Kärkkäisen ja Jussi Tervolan tutkimuksessa Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015&ndash;2018, päädytään arvioon, että työpaikkojen määrän kasvu, johon hallituksen politiikka on vaikuttanut, &nbsp;on 40000. Tämä on siis vain osa työpaikkojen kokonaislisäyksestä.</p><p>Pääministerillä näyttää olleen käytössä vaihtoehtoiset faktat. Viimeksi tähän syyllistyi Alexander Stubb mutta hän toki pyysi anteeksi kuuluisalla &rdquo;sori siitä&rdquo; tokaisulla. Aikooko Sipilä tunnustaa virheensä?</p><p><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161061/59-2018-Talouspolitiikan%20vaikutukset%20tuloeroihin%20ja%20tyollisyyteen%2020152018.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" title="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161061/59-2018-Talouspolitiikan%20vaikutukset%20tuloeroihin%20ja%20tyollisyyteen%2020152018.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161061/59-2018...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen eduskunnassa pääministeri Sipilä kertoi tiedotustilaisuudessa, että hallitus on toimillaan saanut aikaan 115000 työpaikkaa. ( https://yle.fi/uutiset/3-10452130 , myös yle areenassa ). Luku oli pahasti virheellinen.

Tuoreessa Valtioneuvoston kanslian tilaamassa Olli Kärkkäisen ja Jussi Tervolan tutkimuksessa Talouspolitiikan vaikutukset tuloeroihin ja työllisyyteen 2015–2018, päädytään arvioon, että työpaikkojen määrän kasvu, johon hallituksen politiikka on vaikuttanut,  on 40000. Tämä on siis vain osa työpaikkojen kokonaislisäyksestä.

Pääministerillä näyttää olleen käytössä vaihtoehtoiset faktat. Viimeksi tähän syyllistyi Alexander Stubb mutta hän toki pyysi anteeksi kuuluisalla ”sori siitä” tokaisulla. Aikooko Sipilä tunnustaa virheensä?

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161061/59-2018-Talouspolitiikan%20vaikutukset%20tuloeroihin%20ja%20tyollisyyteen%2020152018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

]]>
19 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262480-korjaus-hallituksen-tiedotustilaisuudessa-1110-esitettyihin-tyopaikkalukuihin#comments Irtisanomislaki Juha Sipilän hallitus Tiedotustilaisuus Vaihtoehtoiset faktat Sat, 13 Oct 2018 13:40:40 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262480-korjaus-hallituksen-tiedotustilaisuudessa-1110-esitettyihin-tyopaikkalukuihin